Kokoonnun tänään yhdessä muiden työmarkkinajärjestöjen johtajien kanssa Säätytalolle keskustelemaan hallitusohjelmasta, kolmikantavalmistelusta sekä keinoista työllisyyden parantamiseen ja työllisyysasteen nostoon.
Olemme Paltassa lähtökohtaisesti valmiita tavoitteelliseen ja tulosvastuulliseen kolmikantaan työllisyyden nostamiseksi. Olennaista on kuitenkin kolmikannan sisältö. Konkreettisiin tuloksiin pääsy edellyttää uudenlaista ajattelua. Avainsanoja ovat tavoitteellisuus, tuloksellisuus ja mitattavuus. Mitään lässähtäneitä pannukakkuja emme halua leipoa. Suomella ei ole siihen varaa.
Avainsanoja kolmikannan työlle ovat tavoitteellisuus, tuloksellisuus ja mitattavuus.
Työ- ja elinkeinoministeriön toukokuisen työmarkkinaennusteen mukaan työmarkkinakehitys oli vuonna 2018 poikkeuksellisen suotuisaa. Näkyvissä on kuitenkin hiipumisen merkkejä: kohtaanto-ongelmat, rakenteellinen työttömyys ja väestön ikärakenteen muutos alkavat jo rajoittaa työllisyyden kasvua. Myös valtiovarainministeriön tuoreen talousennusteen mukaan talouskasvu jää tulevina vuosina viime vuosia maltillisemmaksi. Nyt tarvitaan rohkeutta tehdä Suomen tulevaisuuden kannalta vaikuttavia päätöksiä.
Yksityiset palvelut työllistävät entistä suuremman osan suomalaisista. Paltan tilastojen mukaan yksityiset palvelut ovat 2000-luvulla luoneet Suomeen lähes 300 000 uutta työpaikkaa, kannatellen taloutta myös taantuma-aikana. Myös suurin osa uusista yrityksistä syntyy palvelusektorille. Palveluyritysten mahdollisuudet kasvaa ja työllistää ovatkin avainasemassa hallitusohjelman 75 %:n työllisyystavoitteen saavuttamisessa.
Työstä ei Suomessa ole pulaa. Hallituksen etsimät 60 000 työpaikkaa ovat nimittäin jo olemassa: avoimia työpaikkoja oli vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan 63 100. Yritykset kaikilla toimialoilla kärsivät osaajapulasta. Kysymys kuuluukin: miten saada nykyiset ja tulevat avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat kohtaamaan? Työn pitää aina olla kannattavampaa kuin työttömyys.
Työstä ei Suomessa ole pulaa: yritykset kaikilla toimialoilla kärsivät osaajapulasta.
Koulutusjärjestelmämme tulisi pyrkiä ennakoimaan työelämän muutoksia tavoitteellisesti yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan tuntuvasti lisää. Hiipuvan syntyvyyden Suomessa emme pärjää omin voimin.
Myös työmarkkinoiden on uudistuttava siten, että ne tukevat nykyistä vahvemmin työllisyyttä. Tehtävien uudistusten keskeisenä mittarina tulisi olla työllisyysvaikutukset. Tässä meillä riittää tehtävää. Pöydällä ovat mm. perhevapaiden uudistaminen, kannustinloukkujen purkaminen ja paikallisen sopimisen lisääminen. Myös työrauhajärjestelmän pikainen uudistaminen olisi tärkeää kilpailukykymme kannalta.
Keinot työllisyysasteen nostoon ovat käsiemme ulottuvilla. Uskalletaan ottaa ne käyttöön.
Kirjoittaja on Palvelualojen työnantajat Paltan toimitusjohtaja.