Liikenne- ja logistiikka-ala – ilmastonmuutoksen pahis isoine päästöineen?

Maapallo ja sen kaikille maille yhteinen ilmakehä jatkaa lämpenemistään. Ilmastonmuutoksen riskien tunnistamisesta huolimatta kasvihuonekaasupäästöt ovat globaalilla tasolla kasvussa kaikilla sektoreilla. Viime vuosikymmenellä keskimääräiset kasvihuonepäästöt olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin.

Nykyisen kaltainen päästökehitys tulee johtamaan noin kolmen asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä, ellei nopeita ja laajasti vaikuttavia päästövähennystoimia saada aikaiseksi globaalisti seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Näin todettiin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n 4.4.2022 julkaisemassa raportissa.

Liikenne ja logistiikka-ala on globaalilla tasolla merkittävä kasvihuonekaasuja tuottava toimiala. Se aiheuttaa noin 13 prosenttia maailman kaikista kasvihuonepäästöistä, kun taas Euroopan unionissa liikenteen osuus kasvihuonekaasuista on yli neljäsosa. Suomessa liikenteen päästöt vastaavat noin viidennestä maamme kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Monen on helppo pitää liikenne- ja logistiikka-alaa isoine päästöineen ilmastonmuutoksen pahiksena, mutta millainen on todellisuus?

Vaikka liikenne- ja logistiikka-alalla kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat selkeästi negatiivisia vaikutuksia ympäristölle, ilman toimialaa ei ole myöskään toimivaa yhteiskuntaa ja taloutta. Liikenteen ja logistiikan varassa ovat niin kansalaisten päivittäinen liikkuminen kuin toimivat kuljetukset kuluttajille ja yrityksille. Keskeistä onkin se, mitä liikenteen ja logistiikan käyttämillä resursseilla saadaan aikaan, ja mitä toimiala tekee minimoidakseen sen negatiiviset vaikutukset.

Siksi liikenne- ja logistiikka-alaltakin tarvitaan pikaisesti päästövähennyksiä globaalisti, EU:ssa ja kansallisesti. Vähähiiliseen liikenteeseen siirtyminen tulee aiheuttamaan kustannusten merkittävää kasvua ja aiheuttamaan Suomen kotimaan ja ulkomaan liikenteelle ja logistiikalle suuria kilpailukykyhaasteita. Päästövähennystavoitteet on kuitenkin mahdollista saavuttaa ilman liikenteen vero- ja maksutason nostamista liikenne- ja logistiikka-alan vähähiilisyystiekartassa kerrotuin toimin.

Koska ilmaston lämpeneminen on fakta, päästövähennyksiä liikenteestä ja logistiikasta on joka tapauksessa saatava aikaiseksi ja siirtämättä ongelman ratkaisua tulevaisuuteen.

Kasvihuonepäästöjen suhteen Suomella on tavoitteena olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Liikenteen ja logistiikan osalta edellä mainittu tavoite käytännössä tarkoittaa, että liikenteen ja logistiikan päästöt tulee vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi 2005), ja että vuoteen 2045 mennessä päästöt tulee poistaa kokonaan. Palta jäsenyrityksineen on sitoutunut tavoittelemaan sitä, että edellä mainitut kunnianhimoiset ilmastotavoitteet saavutetaan.

Vaikka Venäjän aloittama sota Ukrainassa on pistänyt energia- ja polttoainemarkkinat uuteen uskoon, tyytyväisenä olen voinut havaita, että monessa Paltan liikenne- ja logistiikka-alan yrityksessä päästövähennystavoitteita ei ole ryhdytty siirtämään. Paltan monet isot logistiikkajäsenyritykset ovat nostaneet ilmasto- ja vastuullisuustoimensa esille, eikä tavoitteista olla lipsuttu.

Vaikka kohonneet fossiilisten polttoaineiden hinnat aiheuttavat usealle liikenne- ja logistiikkatoimijalle harmaita hiuksia tällä hetkellä, samalla kohonneet fossiilisten polttoaineiden hinnat ohjaavat toimijoita etsimään puhtaampia ja pitkällä juoksulla edukkaampia energiamuotoja kuljetuksilleen. Päästöjen vähentäminen ja vastuullisuus ovat yhä tärkeämpiä kilpailutekijöitä liikenne- ja logistiikka-alan yrityksille, ja se on hyvä.