Aloitin Paltassa joulukuun alussa viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaavana johtajana. Olen todella innoissani tästä roolista, jossa yhdistyvät kaksi suurinta intohimoani: viestintä ja halu rakentaa parempaa maailmaa.
Viestintäihmisenä olen aina ollut suuri selkeyden ja ymmärrettävyyden ystävä. Keskustelu kannattaakin usein aloittaa keskeisten käsitteiden määrittelystä: jos toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä ei itse aiheessa päästä puusta pitkään. Vastuullisuuden määrittely ei kuitenkaan ole ihan helppo nakki: tämän tietää jokainen, joka on osallistunut kahvipöytäkeskusteluun vaikkapa vastuullisesta taloudenpidosta tai vastuullisesta vanhemmuudesta.
Yritysmaailmassa kuulee usein sanottavan, että vastuullisuus alkaa siitä, mihin lainsäädäntö loppuu, ja vastuullinen liiketoiminta on sekä ympäristön, talouden kuin myös laajemmin yhteiskunnan kannalta kestävää. Tämä kestävän kehityksen määritelmään nojaava kolmijako on melko vakiintunut, ja sitä me Paltassakin käytämme. Liiketoiminta on kestävää – ja vastuullista – silloin kun sitä ei tehdä tulevien sukupolvien kustannuksella ja kaikessa huomioidaan niin ympäristö kuin myös sosiaaliset ja taloudelliset kysymykset.
Palvelualojen menestys on palvelus Suomelle – ja koko maailmalle
Kun arkikielessä puhumme vastuullisuudesta, tulemme samalla kertoneeksi paljon itsestämme ja omasta arvomaailmastamme. Myös yritysten ja organisaatioiden vastuullisuus lähtee liikkeelle arvoista, mutta lopulta vastuullisuus on konkreettisia tekoja. Hieno esimerkki tästä on suomalaisten yritysten vahva tuki Ukrainalle huolimatta pakotteiden tuntuvistakin taloudellisista vaikutuksista. Monet Paltan jäsenyritykset ovat tukeneet Ukrainaa myös lahjoituksin ja erilaisten liiketoimintaansa liittyvien konkreettisten tekojen avulla.
Me Paltassa saamme olla erityisen ylpeitä jäsenyritystemme vastuullisuudesta. Viime vuonna teettämästämme vastuullisuusselvityksestä ilmenee, että edustamiemme palvelualojen nettovaikutus on peräti 30 prosenttia positiivisen puolella, kun Helsinkiin listautuneiden pörssiyritysten keskiarvoluku on -7. Suomalaisen Uprightin kehittämä koneoppimiseen pohjautuva työkalu laskee yrityksen nettovaikutuksen ympäröivään maailmaan huomioiden yrityksen oman toiminnan lisäksi koko arvoketjun vaikutukset ympäristöön, terveyteen, yhteiskuntaan ja uuden tiedon luomiseen 19 eri osa-alueella.
Palvelualat ovat myös merkittävässä roolissa matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. Paltan selvitys kertoo, että peräti 35 prosenttia palveluyrityksistä tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä palveluita, ja näistä reilu neljännes vie näitä palveluita myös ulkomaille. Verrattuna kaikkien toimialojen keskiarvoon palvelualat myös tuottavat moninkertaisen arvonlisän yhtä tuotettua kasvihuonekaasutonnia kohden. Paltan hallitusohjelmatavoitteet kantavat nimeä “Palvelus Suomelle”, mutta ei ole liioiteltua todeta, että suomalaisen palvelusektorin menestys on palvelus koko maailmalle.
Vastuullisuus kuuluu kaikille
Meillä Paltassa vastuullisuus kytkeytyy vahvasti jo missioomme: pyrimme rakentamaan Suomeen toimintaympäristöä, joka kannustaa yrityksiä investoimaan kestävien tulevaisuuden ratkaisujen luomiseen. Vastuullisena työmarkkinatoimijana pyrimme mahdollistamaan uusien työpaikkojen syntymisen nimenomaan Suomeen, ja sitä kautta lisäämään verotulojen ja hyvinvoinnin kasvua.
Vastuullisuus ei olekaan arjen “perusduunista” irrallista, erillistä tekemistä vaan läpileikkaava tapa toimia. Siksi haastankin sekä jäsenyrityksemme että meidät paltalaiset miettimään omaa jokapäiväistä työtämme vastuullisuuden näkökulmasta.
Vastuullisuus on myös näkyväksi tekemistä. Tästä syystä kokosimme Paltan tekemän vastuullisuustyön, palvelualojen vastuullisuuden tunnuslukuja ja jäsentemme vastuullisuussitoumuksia yhteen uudelle vastuullisuussivullemme. Kannustammekin jäseniämme paitsi kertomaan aktiivisesti vastuullisuustyöstään, myös tekemään uusia sitoumuksia ja julkaisemaan niitä koko Suomessa tehtävää kestävän kehityksen työtä kokoavilla Sitoumus2050-sivuilla sekä uunituoreella Paltan vastuullisuussivuilla.