Yhteiskuntien ja talouksien vertailu ei ole aina helppoa, mutta yksi tärkeä huomio on nostettava pöydälle: Ruotsi panostaa merkittävästi Suomea enemmän tuottavuusparannuksiin. Kehysriihestä tarvitaankin tuottavuutta parantavia kasvuratkaisuja, elinkeinopolitiikan asiantuntija Jari Konttinen bloggaa.
Kuten useaan otteeseen on viime aikoina todettu, talouskasvumme on huolestuttavan hidasta. Julkisen talouden tila on huono ja apua ei ole odotettavissa ainakaan syntyvyyden kasvun myötä, sillä väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee huolestuttavaa tahtia. Paukkuja on laitettava tuottavuuden parantamiseen, sillä sen kehitys on Suomessa jäänyt jopa vuosikymmenen jälkeen kilpailijamaista kuten Ruotsista. Korona on vaikeuttanut tilannetta entisestään.
Rakkaan naapurin vertailu onkin aina paikallaan. Nokian menestyksen vuosina saimme lähes Ruotsin kiinni asukaskohtaisella BKT:lla mitattuna, mutta finanssikriisin jälkeen Ruotsi on mennyt menojaan, kuten muutkin Pohjoismaat. Yhteiskuntien ja talouksien vertailu ei ole aina helppoa, mutta yksi tärkeä huomio on nostettava pöydälle: Ruotsi panostaa merkittävästi Suomea enemmän tuottavuusparannuksiin, eli koneisiin ja laitteisiin sekä t&k-toimintaan ja muihin henkisiin omaisuustuotteisiin kuten ohjelmistoihin ja IPR-sisältöihin.
Ruotsin Suomea parempi tuottavuuden kasvu on syntynyt palvelualoilla. Jotta saisimme yksityisen palvelusektorin tuottavuuskehitykseen vauhtia, esitämme Paltassa useita tuottavuutta parantavia kasvuratkaisuja hallituksen puoliväliriihen yhteydessä toteutettaviksi.
Ensinnäkin tarvitsemme kannustimia yrityksille palveluliiketoiminnan kehittämiseen, digitalisointiin ja vientiponnistelujen tueksi. Suomen tulisi käynnistää palveluvientihanke, joka tähtää palvelutalouden kasvun vahvistamiseen, kansainvälisyyden ja tuottavuuden parantamiseen sekä elinkeinorakenteen uudistamiseen.
Tarvitsemme kannustimia yrityksille palveluliiketoiminnan kehittämiseen, digitalisointiin ja vientiponnistelujen tueksi.
Tässä yhteydessä tulee luoda uusi vientistrategia, jolla lisätään suomalaisosaamisen ja -ratkaisujen myyntiä ja markkinointia digitaalisten alustojen kautta. On nähtävissä, että palveluliiketoiminta siirtyy yhä enemmän alustojen varaan. Jo nyt sosiaalisen median alustat ovat merkittäviä markkinointikanavia käytännössä kaikille yrityksille. Jos tarkastellaan kehitystä Kiinassa, niin siellä yritystä ei käytännössä ole olemassa, jos palvelua ei ole saatavilla suosituilla alustoilla. Esitämme myös riittävän kunnianhimoista lisäinvestointia Business Finlandin tki-rahoitukseen.
Yhteensä palveluvientihankkeen rahoitus olisi 150 miljoonaa euroa, ja tällä tavoiteltaisiin Suomen palveluviennin kasvattamista 30 miljardista eurosta 60 miljardiin vuoteen 2030 mennessä. Palveluviennin tuplaaminen on nostettu tavoitteeksi myös Suomen Kestävän kasvun ohjelman alustavassa suunnitelmassa.
Suorien t&k-tukien ohella olisi keskeistä, että vuoden alusta voimaan tullutta yritysten tutkimusyhteistyön lisäverohuojennusta laajennettaisiin siten, että se koskisi myös yritysten omaa t&k-toimintaa sekä ICT-investointeja. Siten verohuojennuksella voitaisiin vauhdittaa esimerkiksi 5G:n nopeampaa käyttöönottoa ja digipalveluiden kehittymistä. Mallista riippuen kustannus olisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Julkisella sektorilla tuottavuutta voidaan parantaa hyödyntämällä nykyistä enemmän tietotekniikkaa ja digitaalisia palveluita. Julkiset palvelut eivät toimi vielä täysin digitaalisesti, ja esimerkiksi yritysten viranomaisasioinnin osalta ei olla edes lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Panostuksia on riitettävä siihen, että ainakin suurin osa viranomaispalveluista on digitalisoitu hallituskauden loppuun mennessä. Vauhtiin päästäisiin ottamalla heti käyttöön sähköiset allekirjoitukset julkisella sektorilla.
Pelkästään kuittien sähköistämisellä saavutettaisiin miljardien kustannussäästöt.
Myös taloushallinnon digitalisoimisella on merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntaan. Pelkästään kuittien sähköistämisellä saavutettaisiin miljardien kustannussäästöt. Hanke tulisikin saada pikaisesti maaliin, joko budjetin tai Kestävän kasvun ohjelman kautta.
Suomi on aina kasvanut innovatiivisen tekemisen ansiosta. Myös koronasta kasvukiriin nousemisessa yksi keskeinen keino on vahvistaa kykyämme uuden luomiseen.