Viime vuosina olemme joutuneet useita kertoja uuteen ja yllättävään tilanteeseen, jota emme ole osanneet ennakoida. Vuonna 2008 talouskriisiä ennakoivia merkkejä oli ilmassa, mutta varoittavia signaaleja ei haluttu nähdä tai kuulla. Pandemiatkin ovat kummitelleet mukana erilaisissa kriisi- ja varautumisskenaarioissa, mutta koronaviruspandemia yllätti silti kaikki meidät rajuudellaan, nopeudellaan ja laajuudellaan. Vain harva meistä uskoi Venäjän hyökkäävän Ukrainan tai sotaan Euroopassa, vaikka jälkikäteen arvioiden siihenkin viittaavia ennusmerkkejä oli olemassa.
Tiedämme, että koronapandemia ei ole ohi, vaan todennäköisesti virus on tullut jäädäkseen ja aiheuttaa vielä moneen kertaan poikkeustilanteita. Ukrainan sodan kaikkia vaikutuksia emme vielä tunne, mutta jo nyt tiedämme, että Venäjän sotatoimet hidastavat talouskehitystä, kiihdyttävät inflaatiota, nostavat hintoja, aiheuttavat raaka-aineiden ja komponenttien saatavuusongelmia, horjuttavat valtioiden välistä luottamusta ja kansainvälisiä yhteistyörakenteita ja johtavat pahimmillaan energiakriisiin ja ruokaturvakriisiin.
Globaalit kriisit heijastuvat myös työelämään. Elämme epänormaalia aikaa, ja viime vuosien myllerrysten jälkeen voi jo kysyä, palaako normaali aika enää koskaan? Elämmekö tulevaisuudessakin jatkuvassa epävarmuudessa? Vaikka maailma ympärillämme muuttuu vinhaa vauhtia, meidän on silti käytävä normaalisti töissä, pidettävä pyörät pyörimässä ja palveltava asiakkaita. Toimintaympäristön isoja muutoksia on hyvä tarkastella yhdessä, miettiä niiden vaikutuksia ja pohtia, miten uudenlaisiin tilanteisiin voidaan varautua.
Resilienssiä vahvistetaan arjen tekojen avulla ja käymällä työpaikoilla avointa vuoropuhelua
Koronakriisi on osoittanut, että poikkeuksellisissa oloissa syntyy myös uusia innovaatioita ja toimintamalleja. Tulee tarve muokata ja uudistaa omaa toimintaa, hankkia ja jakaa uudenlaista osaamista ja vahvistaa muutoskyvykkyyttä, resilienssiä. Jatkuvan oppimisen, osaamisen jakamisen ja osaamisen johtamisen merkitys korostuu, kun muutos on nopeaa ja pysyvää.
Rajut ja yllättävät muutokset edellyttävät organisaatioilta ja yksilöiltä sopeutumis-, mukautumis- ja uudistumiskykyä. Toimintojen ja työtehtävien uudelleenmäärittely ja esimerkiksi palvelukonseptien muuttaminen ei ole aina mutkatonta ja edellyttää erilaisia kokeiluja ja testaamista.
On tilanteita, joissa muutostarve ja muutoskyvykkyys eivät välttämättä kohtaa. Työpaikoilla saattaa esiintyä muutosvastarintaa, joka johtuu muuttuvista vaatimuksista, uutta osaamista edellyttävistä tehtävistä ja työn sisältöjen muuttumisesta. Avoin vuoropuhelu tarvittavista muutoksista ja uudistamistarpeista helpottaisi muutostuskaa. Monilla työpaikoilla käydään kuitenkin valitettavan vähän keskustelua siitä, mihin suuntaan liiketoimintaa pitäisi viedä, mitä muutoksia se edellyttää johdolta ja henkilöstöltä, ja miltä yrityksen ja koko toimialan tulevaisuus näyttää.
TYÖ2030-ohjelma mahdollistaa alakohtaisen muutosten tarkastelun
Vuonna 2020 käynnistettiin kansallinen työelämän kehittämisohjelma, TYÖ2030. TYÖ2030-ohjelman tarkoituksena on tukea digitalisaation ja teknologisen kehityksen ja työn murroksen edellyttämiä uudistuksia työpaikoilla. Ohjelman avulla pyritään vauhdittamaan toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä suomalaisilla työpaikoilla. Tarkoitus on vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa yrityskulttuuria ja nostaa suomalaiset työpaikat sekä johtaviksi digi-innovaatioiden kehittäjiksi että työhyvinvoinnin edelläkävijöiksi.
TYÖ2030-ohjelma on rahoittanut myös useita Paltan ja sen sopimuskumppanien toimialakohtaisia työn tulevaisuushankkeita. Tulevaisuusdialogia on käyty esimerkiksi rahoitus- ja vakuutusaloilla, elokuva- ja tv-tuotantoalalla, ICT-alalla ja postialalla.
Finanssialan hankkeissa käännetään uusi lehti ja syksyn 2022 aikana pohditaan muun muassa kyberturvallisuutta sekä muutosten edellyttämää resilienssiä sekä yritysten että yksilöiden näkökulmasta. Uutena hankkeena syksyllä käynnistyy elokuvateattereiden tulevaisuudennäkymiä luotaava hanke, jossa tavoitteena on pohtia työehtosopimuksen uudistamistarpeita siten, että sopimus vastaisi nykyistä paremmin alan murroksen tuomia uusia haasteita. Hankkeessa tarkastellaan asiakkaiden muuttuvia odotuksia elokuvaelämyksen suhteen sekä digitalisaation ja uusien palvelukonseptien vaikutuksia alalla tehtävään työhön.
Vastuulliset työmarkkinaosapuolet eivät aja vain omaa etuaan vaan toimivat yhdessä yritysten ja niiden henkilöstön paremman yhteisen tulevaisuuden eteen. Sopimuskauden aikana käyty vuoropuhelu mahdollistaa syvällisemmän paneutumisen oman alan tulevaisuuden näkymiin, vahvistaa yhteistä ymmärrystä oman alan tilanteesta ja uudistustarpeista ja tukee myös työehtosopimusneuvotteluja ja työehtosopimusten uudistamista.
TYÖ2030-ohjelmaan ja -hankkeisiin voit tutustua TYÖ2030-sivustolla.
Lisätietoja:
Neuvottelujohtaja Anu Sajavaara
Palvelualojen työnantajat Palta
puh. 040 705 0939