BlogiPetri Laitinen

23.3.2023

Tulevan hallituksen pysäytettävä Suomen liikenneverkon rapautuminen

Suomen tie-, rata- ja vesiväyläverkkoon kohdistuu jo noin 3,0 miljardin euron korjausvelka, mikä tulee kasvamaan lähivuosina, mikäli perusväylänpidon rahoitusta ei saada puolueiden ja hallitusten lupauksista huolimatta pysyvästi riittävälle tasolle. Mitä heikompaan kuntoon liikenneväylät päästetään, sitä kalliimmaksi niiden korjaus tulee myöhemmin.

Vaikka korjausvelka on vain sana, tulevan hallituksen on syytä ymmärtää, että sanan takana on hidastuneita matkoja ja tavarakuljetuksia, kiertoreittien käyttämistä, liikenneonnettomuuksia sekä kasvaneita kustannuksia ja liikennepäästöjä.

Liikenneverkon kunnon jatkuva heikkeneminen on kuluvalla hallituskaudella todettu parlamentaarisen työryhmän toimesta Suomen kilpailukyvyn kannalta todelliseksi ongelmaksi. Parlamentaarinen työryhmä, jossa oli edustettuna kaikki eduskunnassa päättämässä olleet puolueet, esitti keväällä 2021 yksimielisesti, että perusväylänpidon (n. 1.3 miljardia euroa) rahoitus nostettaisiin 1,4 miljardiin euroon vuodesta 2025 alkaen.         

Viime aikojen kustannusten nousun vuoksi liikenneverkon korjausvelan määrä uhkaa kasvaa ennen vuotta 2025 hallitsemattomasti, jos pian valittava maan uusi hallitus ei toimi. Liikenne- ja viestintäministeriön tuoreen arvion mukaan tulevan hallituksen tulisi korottaa perusväylänpidon määrärahaa vuodelle 2023 lisätalousarviossa jo 1,47 miljardiin euroon sekä vuodelle 2024 1,65 miljardiin euroon ja vuodesta 2025 alkaen 1,8 miljardiin euroon, jotta Suomen tie-, rata- ja vesiväyläverkosto ei rapaudu käsiin.

Kansainvälisesti kilpailukykyinen, tehokas ja toimintavarma liikenneverkko on viennistä riippuvaiselle Suomelle menestyvän elinkeinoelämän perusedellytys.

Hyväkuntoinen liikenneverkko palvelee koko suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Sen varassa on niin kansalaisten päivittäinen liikkuminen kuin myös toimivat tavarakuljetukset kuluttajille ja yrityksille. Kansainvälisesti kilpailukykyinen, tehokas ja toimintavarma liikenneverkko on viennistä riippuvaiselle Suomelle menestyvän elinkeinoelämän perusedellytys ja merkittävä kilpailuedun lähde.

Tulevat kansanedustajat! Älkää pistäkö päätänne pensaaseen maamme liikenneverkon korjausvelkaongelman suhteen, vaan laittakaa maamme liikenneinfrasta huolehtimisen edellytykset asiamukaiseen kuntoon. Varmistakaa kansalaisille ja elinkeinoelämälle sujuvat ja turvalliset liikkumisen mahdollisuudet tulevaisuudessa.

Tutustu kirjoittajaan

Petri Laitinen

Liikenne- ja logistiikkajohtaja, Liikenne ja logistiikka

Elinkeinopolitiikka

Petri Laitinen työskentelee Paltassa liikenne- ja logistiikkajohtajana. Petri on lisäksi Paltan jäsenyhdistyksen Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton toimitusjohtaja ja jakaa aikansa näiden kahden tehtävän välillä. Petrin toimenkuvaan kuuluvat laajasti kaikki liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvät asiat. Hän toimii myös Paltan jäsenistä koostuvan liikenne- ja logistiikkatyöryhmän yhteyshenkilönä. Lisäksi Petri osallistuu huolinta-alan työehtosopimustoimintaan toimialan tessejä neuvoteltaessa.