Kevään ja kesän tuoreissa tilastoissa on nähty hurjia kasvulukuja, kun monet talouden mittarit ovat elpyneet viime vuoden romahduksen jälkeen. Korkeat kasvuluvut ovat kuitenkin vain väliaikaisia, kunnes matalat vertailuluvut poistuvat aikanaan. Palautuminen koronaa edeltäneelle tasolle vie vielä aikaa.
Koronakriisi rajoitti ja rajoittaa yhä monien arkea, mikä on näkynyt myös tilastoissa. Erilaisilla tilastoilla kuvataan muun muassa kotitalouksien kulutusta, työllisyyttä ja monia muita tekijöitä, joissa poikkeusaika näkyy. Koronakriisi näkyi monien näiden tilastolukujen heilahduksina ja muutosprosentit vuoden 2019 vastaaviin ajankohtiin näyttivät monella mittarilla hurjia pudotuksia.
Tilastojen ja tunnuslukujen seurannassa monessa tapauksessa vertailu edellisen vuoden vastaavan ajan lukuihin on ollut mielekästä. Esimerkiksi hintatason tai liikevaihdon muutosprosentti on nopea keino seurata ostovoiman sekä yritysten kehityksen suuntaa ja vauhtia.
Koronan talousvaikutukset olivat Suomessakin odotusten mukaisia, vaikka pelot laajamittaisemmasta romahduksesta onneksi hälvenivätkin, kun lisää tietoa kertyi. Kulutuksen vähenemisen myötä hinnat eivät nousseet, rajoitustoimet haittasivat työllisyyttä ja ulkomaankauppaa, tuotannon määrä laski.
Alla olevasta kuviosta nähdään, että hintaindeksi kulki vaakaviivana viime vuonna aiemman tasaisen kasvun sijaan. Inflaation maltillinen kasvu on talouden toiminnan kannalta toivottua. Tänä vuonna hintaindeksi on nyt noussut lähemmäs tätä aiempaa trendiä. Kuvion alareunassa ovat erikseen vuosimuutokset, jotka näyttävät poikkeuksellisia kasvulukuja juuri matalaan vertailutasoon nähden.
Kuluttajahintoja on alkuvuoden aikana nostanut muun muassa energian hinta, joka on noussut talouksien elpyessä. Monet näistä hintoja nostavista tekijöistä ovat tilapäisiä ja kehitys on ollut tasaista, kun seurataan vuosimuutosten sijaan indeksien kehitystä.
Tämän vuoden keväällä ja alkukesästä rajoituksia pystyttiin purkamaan ja usealla alalla palautuminen kohti kriisiä edeltänyttä tasoa pääsi käynnistymään. Tämä tarkoitti myös sitä, että yritysten liikevaihdot alkoivat näyttää suuria kasvulukuja vuoden takaiseen verrattuna. Vaikka elpymistä oli tapahtunut aiempiin kuukausiin verrattuna, olivat vuoden takaiset vertailuluvut niin matalia, että heikkokin kasvu tarkoitti hurjia kasvulukuja.
Yllä olevassa kuviossa nähdään viime vuosina vahvasti kasvaneiden palvelualojen yritysten liikevaihdon kuvaaja. Vuoden takainen romahdus oli syvä ja vastaavasti kasvuluvut sen jälkeen eivät ole kuroneet kiinni koronan aiheuttamaa kuoppaa. Jos palveluyritysten kasvu olisi jatkunut koronaa edeltäneellä trendillä myös viime vuonna, olisi kiinni kirittävää entistä enemmän.
Myös monilla muilla mittareilla oltiin vielä alkuvuoden aikana koronaa edeltäneistä luvuista selvästi jäljessä. Työllisyysaste elpyy hitaasti kohti koronaa edeltänyttä huippua ja työttömyysaste laskee hitaasti. Myös lomautettujen määrät ovat yhä viime vuosia korkeammalla tasolla.
Koronakriisin aiheuttamat huolet ja murheet tulevat olemaan väliaikaisia, kun rajoituksista päästään. Sen sijaan, jotta Tapio Rautavaaran tunnelmointi Tämä elomme riemu ja rikkaus ei olisi enää väliaikaista, olisi syytä jälleen palata kilpailukykyä parantaviin ja kestävyysvajetta pienentäviin päätöksiin koronakriisin jälkeen.