Logistiikka tarkoittaa yksinkertaisimmillaan tavaran, rahdin ja niihin liittyvän tiedon liikuttamista, varastoimista ja toimittamista perille. Rajoja voi ylittää melkeinpä mitä tahansa pienistä komponenteista tonnien painoisiin koneisiin. Huolinta on erilaisten logistiikkapalveluiden yhdistämistä toisiinsa.
– Huolitsija ratkoo asiakkaansa haasteita, aina ajassa kiinni, kertoo Heikki Halmetoja. Hän on CHS Groupin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja.
Huolinta on suomen kielessä melko vähän tunnettu sana, mutta Halmetoja käyttää sitä mielellään. Huolinta-ala on hänen mielestään yksinkertaisesti hieno. Huolitsija on laaja-alainen kansainvälisen kaupan ja logistiikan asiantuntija, joka huolehtii siitä, että Suomessa toimivien yritysten logistinen kilpailukyky säilyy.
– Tämä on ala, jossa tulee vastaan maailman monimutkaisuus, niin maantieteellinen, taloudellinen, poliittinen kuin juridinenkin.
Toimivat huolinta- ja logistiikkapalvelut ovat kansainvälisen kaupan perusta.
Ajankohtainen esimerkki on koronavirus, joka vaikuttaa toimintaan suuresti. Nykypäivän tuotantoketjut ovat riippuvaisia globaaleista tavaravirroista, ja lentorahti Kiinaan on käytännössä katkolla. Halmetojaa tilanne ei kuitenkaan hämmennä.
– Jos kaikki olisi helppoa, huolitsijaa ei tarvittaisi lainkaan.
Viennin kilpailukyky vaatii kilpailukykyistä logistiikkaa
Toimivat huolinta- ja logistiikkapalvelut ovat kansainvälisen kaupan perusta ja tärkeitä erityisesti Suomen kaltaiselle avoimelle taloudelle.
– Oma markkinamme on yksinkertaisesti niin pieni, että melkeinpä kaikki mitä Suomessa tehdään, viedään täältä pois ja kaikki se, mitä kaupasta ostamme, on tehty jossain muualla. Taloutemme on äärimmäisen verkottunut.
Sijainnin, välimatkojen ja ilmaston takia liikenne ja logistiikka ovat Suomelle vielä ratkaisevampia kuin kilpailijoillemme.
– Emme elä suljetussa taloudessa, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi ilmasto- ja ympäristövelvoitteiden tulee olla globaalissa kilpailussa toimiville yrityksille tasapuolisia.
Sijainnin, välimatkojen ja ilmaston takia liikenne ja logistiikka ovat Suomelle elintärkeitä.
Viennin merkitys Suomelle ymmärretään Halmetojan mukaan suhteellisen hyvin, mutta palvelualojen, joihin huolinta ja logistiikka kuuluvat, merkitys avoimelle taloudelle sen sijaan vaatii jatkuvaa muistuttamista.
Suomen liikenne- ja logistiikkapalveluiden toimialat etsivät parhaillaan yhdessä ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Paltan, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton sekä viiden muun organisaation yhteinen tiekartta vähähiiliseen liikenteeseen 2035 valmistuu kesään mennessä. Toimialojen tiekartta tuo yrityskentän osaamisen ja ajankohtaisen tiedon päätöksentekijöiden käyttöön.
– Ilmastohaaste koskettaa kaikkia aloja. Keskeistä on päästövähennysvelvoitteiden hoitaminen siten, että se kohdistuu logistiseen kilpailukykyyn oikeudenmukaisesti, Heikki Halmetoja kiteyttää.
Digitalisaation myötä huolitsijoita tarvitaan enemmän kuin koskaan
Digitalisaatio ja teknologinen kehitys vaikuttavat voimakkaasti kaikkiin aloihin, myös huolintaan ja logistiikkaan. Halmetoja siteeraa Oxfordin yliopiston tutkimusta, jossa logistiikan ja huolinnan ammattilaiset olivat listattu niiden joukkoon, joihin digitalisaatio vaikuttaa eniten.
– Tästä on toistuvasti vedetty johtopäätös näiden ammattien katoamisesta. Tämä on kuitenkin väärä johtopäätös.
Hän on samaa mieltä tutkimuksen kanssa siitä, että digitalisaatio vaikuttaa huolintatyöhön ja monia aiemmin manuaalisesti tehtäviä työvaiheita on automatisoitu. Itse työ ei kuitenkaan katoa.
Digitalisaatio on huolitsijalle elintärkeä työkalu siihen, että työ voidaan tehdä entistä paremmin.
– Päinvastoin: entistä monimutkaisempien ja herkempien logistiikkaketjujen takia huolitsijan työ on tärkeämpää ja vaativampaa kuin koskaan.
Digitalisaatio ei siis ole huolitsijalle uhka vaan elintärkeä työkalu siihen, että työ voidaan tehdä entistä paremmin.
Työn murros kiihtyy
Kysyttäessä, mitä taitoja Halmetoja kannustaisi nykypäivän nuoria hankkimaan on lista selkeä: vuorovaikutustaidot, data-analytiikan ymmärrys ja kyky toteuttaa ideansa itse ovat avainasemassa. Myös kielitaito on kansainvälisellä alalla ymmärrettävästi tärkeä. Suomalaisten nuorten asenne ja osaaminen saavatkin palveluyrittäjältä kehut:
– Suomessa on koulutettuja, kielitaitoisia ja todella fiksuja nuoria.
CHS on palkannut viime aikoina useita nuoria insinöörejä ja alalle voikin löytää hyvin erilaisilla taustoilla. Halmetojan mukaan huolitsijaksi ei valmistuta vaan tullaan, sillä käytännön työn oppii yrityksissä.
– Olemme kasvaneet aktiivisesti ja tietoisesti.
Työn muuttuessa myös yritykset muuttuvat. CHS on kokenut suuren muodonmuutoksen Halmetojan tultua omistajaksi 2000-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä yritys työllistää noin 150 henkeä.
Vaikka osaavan työvoiman saaminen on kasvuhakuiselle yritykselle aina haaste, ei Halmetoja halua valittaa.
– Hyvien ihmisten rekrytoimiseen on aina pitänyt nähdä vaivaa.