VN/30163/2023
Valtioneuvostolle
Tiivistelmä
Valtioneuvosto on pyytänyt lausuntoja kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksesta. Kun lausuntoja on varsin vähän pyydetty elinkeinoelämän järjestöiltä ja yrityksiltä, niin Palvelualojen työnantajat Palta haluaa lausua asiasta. Palta edustaa noin 2000 yksityistä palvelualan yritystä ja yhteisöä muun muassa logistiikka-, informaatio- ja viestintä-, asiantuntijapalvelu-, hallinto- ja tukipalvelu- sekä viihde- ja virkistystoimialoilla.
Yhteenvetona:
- Suomen kuitenkin tulisi selkeämmin tavoitella luovien alojen kokonaisliikevaihdon sekä sen kansantalouden osuuden kasvattamista. Aineettoman pääoman luomiseen tehdyt investoinnit tulee kyetä muuttamaan taloudelliseksi arvoksi ja kannattavaksi elinkeinotoiminnaksi, joka puolestaan edistäisi Suomen kilpailukykyä ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. Tällainen kehitys toisi uusia resursseja myös koko arvoketjun toimintaan.
- On syytä pohtia myös verotuksellisia keinoja (esim. lahjoitusten verovähennys), jotta yksityistä rahaa saataisiin houkuteltua kulttuurin ja taiteen tukemiseksi paremmin.
- Kulttuurin saavutettavuustavoitetta heikentää se, että kulttuuri-, viihde- ja urheilutapahtumia koskeva 10 prosentin arvonlisävero tullaan nostamaan 14 prosenttiin hallituksen toimesta.
- Kulttuurin tekijöillä on oikeus saada työstään korvaus. Työsuhteessa syntyvien luovien sisältöjen osalta immateriaalioikeudet tai niihin liittyvät palkkiot tulee jatkossakin olla työnantajayrityksen ja työntekijän välillä sovittavissa.
- Epätyypilliset työsuhteet tai digitaaliset alustat eivät ole niin epätyypillisiä, vaan ne ovat digitalisoituvan yhteiskunnan vakiintuneita ilmiöitä, ja Suomen on kyettävä hyödyntämään kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla.
- Kaikkien immateriaalioikeuksien lainsäädännön valmistelu ja käytännön hallinto olisi järkevää keskittää työ- ja elinkeinoministeriöön.
- Luoville aloille ja myös laajemmin palvelusektorille soveltuvien kehittämis- ja investointikannustimien kehittäminen tulisi olla prioriteetti. Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen rahoitus on vakiinnutettava.
- Tasapainoisen, kaikille osapuolille reilun ja teknologiakehityksen sallivan, tai sitä jopa vauhdittavan tekijänoikeusjärjestelmän kehittäminen on haasteellista ja sen luomiseen ja määrittelyyn on syytä kiinnittää huomiota selontein toimeenpanon yhteydessä.
Visio
Luonnoksessa ehdotetaan pitkän aikavälin yhteistä kulttuuripoliittista tavoitetilaa, joka ulottuisi 2040-luvulle. Vision mukaan 2040-luvulla kulttuuri on Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka inspiroi rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. Onnistuneen kulttuuri- ja elinkeinopolitiikan seurauksena ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa.
Esitettyä visiota voi pitää pääosin onnistuneena. Suomen kuitenkin tulisi selkeämmin tavoitella luovien alojen kokonaisliikevaihdon sekä sen kansantalouden osuuden kasvattamista.
Suomi häviää aineettomissa investoinneissa muun muassa Ruotsille ja Suomi kykenee myös huonommin hyödyntämään taloudellisesti aineettomia investointeja – esimerkiksi brändejä tai luovia sisältöjä. Aineettoman pääoman luomiseen tehdyt investoinnit tulee kyetä muuttamaan taloudelliseksi arvoksi ja kannattavaksi elinkeinotoiminnaksi, joka puolestaan edistäisi Suomen kilpailukykyä ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. Tällainen kehitys toisi uusia resursseja myös koko arvoketjun toimintaan. Pelkillä valtionavustuksilla, varsinkin pitkäkestoisen julkisen talouden vajeen keskellä, ei kulttuuri- tai luovien alojen kasvunäkymiä saavuteta.
Tavoitteet
Luonnoksessa pitkän aikavälin kulttuuripolitiikka Suomessa perustuu neljään tavoitteeseen:
1. Kulttuuri on muutosvoima
2. Kulttuurin tekijät ja sisällöt avainasemassa
3. Kulttuuri on jokaisenoikeus
4. Kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista
Tavoitteet ovat varsin yleisiä ja siten pääosin kannatettavia. Globaalissa ja digitaalisessa markkinataloudessa on erityisen tärkeää korostaa kansainvälistä vaikuttavuutta ja siihen tähtäävän valo- ja vetovoimaisen kulttuurin kehittämistä.
Toimenpide-ehdotukset
Kulttuurin perusta tulevaisuuskestäväksi
Kannatettavaa on, että avustus- ja valtionosuusrahoituksen rinnalla pyritään vahvistamaan toimijoiden omien tulojen kasvattamista, pääomarakenteen kehittymistä sekä toteutetaan lahjoitusten verovähennys. Luonnoksessa ei ole tarkemmin kuvattu millainen ehdotettu verovähennys olisi, mutta tällaisia keinoja on syytä pohtia, jotta yksityistä rahaa saataisiin houkuteltua kulttuurin ja taiteen tukemiseksi.
Luonnoksessa mainitaan, että ”julkisen rahoituksen vastuu on turvata jokaiselle kulttuurin saavutettavuus”. Tavoite on julkisen talouden heikon tilanteen näkökulmasta vähintäänkin haasteellinen. Kulttuurin kuluttajillakin on vastuu osallistua kulttuurin rahoittamiseen ja kasvuvisiota ei pelkästään julkisella rahoituksella pystytä toteuttamaan. Ristiriitaista onkin, että kulttuuri-, viihde- ja urheilutapahtumia koskeva 10 prosentin alv tullaan nostamaan 14 prosenttiin hallituksen toimesta, joka tulee todennäköisesti nostamaan kyseisten tapahtumien pääsylippujen hintoja ja se tulee heikentämään kulttuurin saavutettavuutta.
Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun sekä rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen osalta tulisi myös hyödyntää digitalisoimista ja ns. digitaalisten kaksosten luomista.
Kulttuurin tekijät avainasemassa
Selvää on, että kulttuurin tekijöillä on oikeus saada työstään korvaus. Kulttuurin ja luovien alojen arvoketju on kuitenkin monimutkainen ja voi sisältää niin freelancer-työtä, yrittäjyyttä kuin palkkatyötä. Työsuhteessa syntyvien luovien sisältöjen osalta immateriaalioikeudet tai niihin liittyvät palkkiot tulee jatkossakin olla työnantajayrityksen ja työntekijän välisen sopimuksen alaisia.
On myös tärkeä huomioida, että epätyypilliset työsuhteet tai digitaaliset alustat eivät ole niin epätyypillisiä vaan ne ovat digitalisoituvan yhteiskunnan vakiintuneita ilmiöitä. Nämä liittyvät myös vahvasti yhteen, sillä digitaalisilla alustoilla kulttuurisisältöjä voidaan tuottaa tai tarjota ajasta ja paikasta riippumatta yhä enemmän. Suomi on digitalisaation hyödyntämisen ja erityisesti mobiiliteknologian kärkimaita ja nyt tulisi keskittyä siihen, miten suomalainen kulttuuri ja luova talous voisi hyötyä digitaalisen transformaation kehityksestä parhaalla mahdollisella tavalla.
Pitkäjänteistä ja monialaista kulttuuripolitiikkaa
Luonnoksessa ehdotetaan uutta pysyvää, neuvoa-antavaa toimielintä, jonka tehtävänä on mm. tehdä aloitteita kulttuuri- ja luovien alojen kokonaisvaltaiseksi edistämiseksi eri politiikka-aloilla. Ehdotus on lähtökohtaisesti kannatettava, mutta käytännössä esimerkiksi lainsäädännön valmistelu voi siiloutua useamman ministeriön alle jatkossakin.
Suomessa luovien alojen toimintaa onkin perinteisesti pidetty lähempänä kulttuuripolitiikkaa kuin elinkeinotoimintaa. Siksi esimerkiksi tekijänoikeusasiat on sijoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, kun taas muiden aineettomien oikeuksien hallinnointi on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Tällainen rajaus on elinkeinotoiminnan kannalta täysin keinotekoinen. Kaikkien immateriaalioikeuksien lainsäädännön valmistelu ja käytännön hallinto olisi järkevää keskittää työ- ja elinkeinoministeriöön.
Uudistumisen, kestävyyden ja kasvun mahdollistaminen
Tavoitteen alla on useampi kannatettava kohta, joita Palta on pyrkinyt ajamaan jo pitkään. Luoville aloille ja myös laajemmin palvelusektorille soveltuvien kehittämis- ja investointikannustimien kehittäminen tulisi olla prioriteetti. Valtio on lisäämässä merkittävästi t&k -toiminnan rahoitusta ja sen tulisi olla hyödynnettävissä myös luovien sisältöjen tuotannossa ja luovien alojen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmää, jonka pohjalta muun muassa Business Finlandin t&k-rahoitusta ja verottajan lisäverovähennystä voidaan myöntää, tulisi uudistaa ja sen tulkintaa pitäisi yhdenmukaistaa ja selventää niin, että se soveltuu paremmin luovien ja palvelualojen kehittämistoimintaan.
T&k -rahoituksen lisäksi on huolehdittava myös luovien alojen kansainvälistymistä, sekä kaupallistamista edistävien tuki-instrumenttien riittävyydestä luoville aloille. AV-tuotantokannustimesta on saatava pysyvä instrumentti, joka ei olisi katkolla jokaisen hallituksen budjettiriihen yhteydessä. Tuotantokannustin on valtiolle käytännössä riskitön, itsensä rahoittava instrumentti, joka synnyttää työtä ja kasvua luovaan talouteen.
Kannatettavaa on myös kirjaus: ”laaditaan sidosryhmien kanssa periaatteet tekijänoikeuden ja aineettoman pääoman arvottamiseksi ja lisätään alan yritysten ja rahoittajien välistä vuoropuhelua”. Liiketoimintansa aineettomaan varallisuuteen perustavilla yrityksillä on usein ohuet taseet ja siksi niiden on vaikeampi saada markkinaehtoista kasvurahoitusta. Aineettoman omaisuuden arvottaminen ja vakuuksien puuttuminen on haasteellista.
Kulttuurin kukoistava toimintaympäristö
Alatavoitteessa viitataan tekijänoikeusjärjestelmän tasapainoiseen kehittämiseen ja ylläpitämiseen, sekä yhteiskunnallisiin intresseihin tekoälyteknologioiden kehittämisessä. Tekijänoikeuslakiin on lisätty lain uudistamisen yhteydessä useita tekijöiden asemaa parantavia muutoksia. Samalla tekijänoikeuksien tehokas lisensointi osoittautuu usein haasteelliseksi. On myös nähtävissä, että tekijänoikeudet hidastavat yleiskäyttöisten tekoälyratkaisujen hyödyntämistä ja kehitystyötä yrityksissä nykyisellään. Tasapainoisen, kaikille osapuolille reilun ja teknologiakehityksen sallivan, tai sitä jopa vauhdittavan tekijänoikeusjärjestelmän kehittäminen on haasteellista ja sen luomiseen ja määrittelyyn on syytä kiinnittää huomiota selonteoin toimeenpanon yhteydessä.
Oma roolinne tulevassa toimeenpanossa
Palta edustaa työnantaja ja elinkeinopolitiikan järjestönä useita luovien ja kulttuurialojen toimijoita, kuten kulttuurilaitoksia, audiovisuaalisen alan yrityksiä, sekä aineettomia hyödykkeitä ja luovia sisältöjä tuottavia ja hyödyntäviä palvelualojen yrityksiä. Palta on mielellään mukana yhteistyössä, jossa määritellään ja edistetään alan liiketoiminnan ja investointien kasvua sekä kansainvälistymistä.
Kunnioittavasti
Tatu Rauhamäki Jari Konttinen
Johtaja, elinkeinopolitiikka Johtava asiantuntija
Palvelualojen työnantajat Palta ry Palvelualojen työnantajat Palta ry
Milka Kortet
Johtava asiantuntija
Palvelualojen työnantajat Palta ry