Palvelut synnyttävät yhä suuremman osan suomalaisten hyvinvoinnista ja tuovat yhä useamman maamme vientieuroista. Palvelualojen kasvun kotiuttaminen sekä työpaikkojen ja innovaatioiden syntyminen Suomeen edellyttävät kannustavaa kasvuympäristöä. 

Työpaikat ja kasvu syntyvät palvelualoille. Palvelualat tuottavat jo yli 40 prosenttia Suomen BKT:stä, kun vielä 80-luvulla osuus oli 25 prosenttia. Yksityiset palvelut ovat luoneet Suomeen 2000-luvulla yli 420 000 uutta työpaikkaa, ja myös tulevaisuudessa valtaosa uusista työpaikoista syntyy palveluihin.

Kannustava kasvuympäristö muodostuu monesta tekijästä, kuten työmarkkinoiden joustavuudesta, verotuksen kilpailukyvystä, yhteiskunnan sääntelystä sekä digitalisaation hyödyntämisestä.

Suomi kilpailee globaalisti niin yritysten investoinneista kuin kansainvälisistä osaajista. Suomi on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Kaukaiselle sijainnillemme emme voi mitään, mutta voimme menestyä rakentamalla kannustavan kasvuympäristön yrityksille sekä kansainvälisille investoinneille ja osaajille.

Meidän tulee edetä määrätietoisesti TKI-panostusten lisäämisessä, verotuksen keventämisessä, lupaprosessien sujuvoittamisessa, kannustinloukkujen purkamisessa ja työmarkkinoiden uudistamisessa.

Suomen kansainvälinen saavutettavuus on heikentynyt dramaattisesti Venäjän hyökkäyssodan myötä. Venäjän ylilentokielto heikentää Suomen asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen pääreittinä. Kansainvälisen konttiliikenteen tasapaino on muuttunut Suomen kannalta epäsuotuisammaksi, kun Venäjälle suuntautuva meriliikenne on vähentynyt merkittävästi.

Suomen logistisen aseman muutoksesta tulee luoda kansallinen strateginen arvio sekä laatia toimenpideohjelma kansainvälisen saavutettavuuden vahvistamiseksi. Tällä on merkittävä vaikutus teollisuuden lisäksi myös matkailun saattamiseksi uudelleen kasvu-uralle. Suomen sisäisten yhteyksien vahvistamisen merkitys korostuu, kun Suomen etäisyys markkinoista on kasvanut ulkoisista tekijöistä johtuen.

Työelämän sääntelyn tulee muuttua maailman muutoksen mukana. Yhä suurempi osa työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin. On entistä tärkeämpää, että työehdoista voidaan sopia työpaikkatasolla, lähellä työntekijöitä ja työnantajia. Työpaikkakohtaisen sopimisen mahdollisuuksia tulee lisätä lainsäädäntöuudistuksin.

Vuosikymmeniä vanha työrauhalainsäädäntö tulee päivittää ja saattaa työelämän sääntely tältäkin osin tasaveroiseksi kilpailijamaiden kanssa. Työrauhasääntelyn kokonaisuudistuksen avulla Suomi asettuisi muiden Pohjoismaiden kanssa samalle viivalle ja parantaisi houkuttelevuuttaan investointikohteena.