Koronakriisin vaikutukset laajenneet palvelualoilla – yhä useampi yritys kertoo liikevaihdon laskusta, 215 000 ihmistä lomautetaan, joka kymmenes yritys konkurssiin

78 prosenttia vastaajista arvioi yrityksensä liikevaihdon laskevan huhti-toukokuussa. Keskimäärin liikevaihto laskee hieman yli 30 prosenttia. Maaliskuussa liikevaihto laski kyselyn mukaan 55 prosentilla yrityksistä.

Kyselyn tulosten perusteella yksityisten palveluiden yhteenlaskettu liikevaihto laskee maalis- huhtikuussa noin 25 prosenttia vuodentakaisesta. ​

– Alkuvaiheessa koronakriisi koetteli erityisesti ihmisten liikkumiseen ja matkailuun liittyviä aloja sekä henkilökohtaisten palveluiden, tapahtumien, viihteen ja koulutusten tuottajia. Kriisin pitkittyessä se myös laajenee, ja vaikutukset alkavat realisoitua myös muilla palvelualoilla kuten asiantuntijapalveluissa huhti-toukokuussa. Liikevaihdon ennakoidaan kasvavan ainoastaan yksittäisissä toiminnoissa kuten liikkeenjohdon konsultoinnissa ja ohjelmistopalveluissa, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki toteaa.

Kaikilla palvelutoimialoilla koronan vaikutukset ovat selkeästi negatiivisia sekä liikevaihtoon että henkilöstömäärään.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä yhteensä 64 prosenttia on lomauttanut tai tulee lomauttamaan henkilöstöä. Lomautukset koskevat keskimäärin noin puolta henkilöstöstä. Lomautettavaksi joutuu arviolta noin 215 000 henkilöä. Lomautusmäärät nousevat suuriksi, koska koronakriisistä eniten kärsineet palvelualat ovat työvoimaintensiivisiä.

Osaavasta työvoimasta yritetään kuitenkin pitää kiinni kriisinkin keskellä. Vain 6 prosenttia vastaajista on irtisanonut henkilöstöä ja 11 prosenttia arvioi irtisanovansa seuraavan 2 kuukauden aikana. ​

– Tilapäisestä kriisistä johtuvia irtisanomisia ja lomautusten pitkittymisiä on vältettävä viimeiseen asti. Rajoituksista pahiten kärsineiden yritysten toimintaa on päästävä uudelleenkäynnistämään heti, kun rajoituksia puretaan. Toimiva ratkaisu olisi Paltan ja Kaupan liiton ehdottama restart-palkkatuki henkilöstöä lomauttamaan joutuneille yrityksille, Rauhamäki sanoo.

Mallissa restart-palkkatukea myönnettäisiin yrityksille, jotka sitoutuvat lyhentämään tai olemaan jatkamatta lomautuksia rajoitusten vähitellen poistuessa ja yritystoiminnan käynnistyessä uudestaan. Tukea maksettaisiin niille yrityksille, joiden henkilöstökulut ovat tippuneet alkuvuoden aikana vähintään 50 prosenttia. Se olisi automatisoitavissa ja valvottavissa tulorekisterin kautta saatavilla tiedoilla väärinkäytösten estämiseksi.

Vaikka liikevaihto heikkenee dramaattisesti suuressa osassa vastaajayrityksistä, 88 prosenttia uskoo toiminnan jatkuvan myös kolmen kuukauden kuluttua. 8 prosenttia yrityksistä arvioi olevansa kolmen kuukauden kuluttua konkurssiriskissä, 1 prosenttia lopettaa ja 4 prosenttia ei osaa arvioida tilannettaan.

– Rajoitustoimien pitkittyminen heikentää yritysten uskoa tulevaan. Noin joka kymmenes yritys ei usko selviävänsä seuraavista kuukausista. Tämän takia rajoitusten vastuullisen purkamisen edellytyksiin on panostettava vahvasti, Paltan Rauhamäki vaatii.

Hän muistuttaa myös monen palvelualan kuten matkailupalveluiden sesonkiluontoisuudesta. Jos tärkeä kesäsesonki menetetään, maksujen siirto tai laina ei auta, koska seuraava sesonki on vasta vuoden päästä.

Palvelualojen yrityksissä on otettu laajalti käyttöön erilaisia turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä, kuten etätyöskentelyä, kohtaamisten rajoittamista ja suojavälineitä. Suojavälineiden käyttöä kuitenkin rajoittaa niiden puute ja etenkin hengityssuojainten saatavuudessa on kyselyn perusteella huomattavia ongelmia. Yritykset pitävät mahdollisuutta työntekijöiden koronatestaukseen erittäin tärkeänä ja toivovat tukea kustannuksiin.

Yrityksiltä kysyttiin myös, mistä rajoituksista tulisi luopua asteittain tai kokonaan, jotta yrityksen toiminta voisi palata kohti normaalia. Eniten mainintoja sai kokoontumisten ja tapahtumien rajoitukset. Toiseksi merkittävimpänä rajoituksena pidettiin työn organisointiin liittyvää koulujen ja päiväkotien sulkemista.

Kyselyyn vastasi 220 Paltan jäsenyrityksen toimitusjohtajaa. Yritykset työllistävät yhteensä yli 50 000 ihmistä. Vastaajia oli kaikilta Paltan edustamilta palvelutoimialoilta: logistiikasta, yritys- ja asiantuntijapalveluista, teknisistä palveluista, viihde- ja virkistyspalveluista, hallinto- ja tukipalveluista, informaatio- ja viestintäpalveluista sekä muista palveluista. Kysely lähetettiin kaikkien Paltan jäsenyritysten toimitusjohtajille. Vastausaika oli 17.-20. huhtikuuta.