- Autoalan Tiedotuskeskuksen, Linja-autoliiton, Logistiikkayritysten Liiton, Palvelualojen työnantajat Paltan sekä Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto SHLL:n tuoreen selvityksen mukaan liikenteen päästöjä voidaan vähentää 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 62 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
- Arvioidut päästövähennykset vuodelle 2030 ovat 0,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia suuremmat, kun toimiala vielä 2020 julkaisemassaan vähähiilitiekartassa ennakoi. Taustalla on etenkin henkilöautoilun sähköistyminen odotettua nopeammin.
- Suurimmat päästövähennykset saavutetaan tiekarttaselvityksen mukaan uusiutuvien polttoaineiden ja biokaasun käyttöä lisäämällä, henkilöautokannan sähköistymistä nopeuttamalla ja tavaraliikenteen digitalisoimisella kuten kuljetusten optimoinnilla.
Liikenteen päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenne- ja logistiikkasektorilla on mahdollista vähentää odotettua nopeammin, selviää viiden toimialaliiton yhteisestä selvityksestä. Fossiilisten energialähteiden käytön vähentäminen on liittojen mukaan entistä tärkeämpää ilmaston lisäksi myös riippuvaisuuden pienentämiseksi Venäjän tuontienergiasta. Myös muun muassa uusin IPCC:n raportti painottaa entistä nopeampien ilmastotoimien tärkeyttä.
Suomen hallituksen tavoitteena on puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Vielä vuonna 2020 toimialan julkaiseman tiekartan mukaan liikenteen ja logistiikan päästövähennyspotentiaalin arvioitiin olevan 51 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 59 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, mutta tuoreessa tiekartan päivityksessä luvut nousevat 55 ja 62 prosenttiin. Esimerkiksi vuodelle 2030 arvioidut lisävähennykset vastaavat yhteensä 0,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
Taustalla positiivisessa kehityksessä on etenkin henkilöautoilun sähköistyminen odotettua nopeammin. Ladattavia autoja on Suomen liikenteessä tällä hetkellä hieman yli 100 000. VTT:n viime vuonna julkaistun ennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2030 noin 600 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa, kun vielä 2020 määrän ennustettiin olevan 350 000. Liittojen mukaan tätäkin vauhdikkaampi ladattavien autojen yleistyminen on mahdollista muun muassa hankintakannusteita lisäämällä. Vähähiilinen liikenne ja logistiikka tarvitsee jatkossa entistä enemmän sähköä, ja myös sähköntuotannon osalta on huolehdittava tulevaisuudessa siitä, ettei tuotanto ole riippuvaista Venäjästä.
Toimialan tiekartan mukaan henkilöautokannan sähköistymistä nopeuttamalla voidaan saavuttaa kuudesosa uusista päästövähennyksistä verrattuna nykykehitykseen. Uusiutuvien polttoaineiden ja biokaasun käyttöä lisäämällä voidaan saavuttaa neljännes, ja tavaraliikenteen digitalisoimisella kuten kuljetusten optimoinnilla kymmenesosa.
Tänään julkaistun Tie vähähiiliseen liikenteeseen -tiekartan päivityksen ovat teettäneet Autoalan Tiedotuskeskus, Linja-autoliitto, Logistiikkayritysten Liitto, Palvelualojen työnantajat Palta ja Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto SHLL.
Venäjän sotatoimet ja niiden talousvaikutukset aiheuttavat liikenteessä ja logistiikassa merkittävää kustannusten nousua – alan kilpailukyvystä huolehdittava
Liittojen mukaan Suomen hallitus on tehnyt useita hyviä päätöksiä, kuten vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuet, jotka mahdollistavat päästöjen vähenemisen nopeammalla tahdilla kuin vielä pari vuotta sitten arvioitiin. Liittojen mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi ja kasvihuonekaasujen pienentämiseksi Suomen on vauhditettava edelleen autokannan uusiutumista ja sähköistymistä.
Samalla on huolehdittava liikenne- ja logistiikka-alan yritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä. Tähän tarvitaan kannustimia ja investointeja myös valtiolta. Venäjän sotatoimet ja niiden talousvaikutukset aiheuttavat alalla jo merkittävää kustannusten nousua, kun muun muassa reittejä suljetaan ja polttoaineen hinta nousee.
Liittojen esittämiä päästövähennyskeinoja ovat muun muassa autoilun verotuksen painopisteen siirtäminen hankinnasta vuosittaiseen ajoneuvoveroon sekä vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatukien jatkaminen.
Infrainvestointeja raiteisiin, tiestöön, vesiliikenteeseen ja digitaaliseen infraan vaaditaan myös. Esimerkiksi suurempien HCT-rekkojen käyttöä lisäämällä voidaan saavuttaa noin 7 prosenttia vaadittavista lisäpäästövähennyksistä, ja niiden hyödyntäminen vaatii parannuksia nykyiseen tieinfraan. Lisäksi joukkoliikennettä ja muita kestäviä liikennepalveluita on kehitettävä. Jokainen EU- ja kansallisen tason rahoitusohjelma, joka tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia, tulee hyödyntää liikenne- ja logistiikkasektorilla täysimääräisesti.
Liittojen tiekartassa esittämillä toimilla liikenteen päästöt pienentyvät selvityksen mukaan 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, eikä tähän tarvita liikenteen päästökauppaa. Lukuja verrataan vuoden 2005 tasoon, jonka Suomen hallitus on asettanut vertailuvuodeksi tavoitteessaan puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.
Tie vähähiiliseen liikenteeseen – liikenteen ja logistiikan tiekartan päivitys pähkinänkuoressa
- Nykykehityksellä ilman lisätoimenpiteitä liikenteen kasvihuonepäästöt putoavat noin 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta, selviää Teknologian tutkimuskeskus VTT:n syyskuussa liikenne- ja viestintäministeriölle laatimasta selvityksestä.
- Liikenteen päästöt ovat noin viidenneksen Suomen päästöistä, ja liikenteen päästövähennysten rooli on merkittävä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
- Tie vähähiiliseen liikenteeseen -tiekartan päivityksen ovat teettäneet Autoalan Tiedotuskeskus, Linja-autoliitto, Logistiikkayritysten Liitto, Palvelualojen työnantajat Palta sekä Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto. Työn pohjana olevan, kesäkuussa 2020 julkaistun tiekartan ensimmäisen version tuottamisessa olivat lisäksi mukana Paikallisliikenneliitto ja Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland. Yhdessä organisaatiot edustavat merkittävää osaa Suomen henkilö- ja tavaraliikenteen toimialasta, ja ne ovat sitoutuneet työskentelemään tiekartan päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Tiekartan molemmat versiot on tehty yhdessä Afry Management Consultingin kanssa.
- Tiekartta kattaa kotimaan tie-, vesi- ja raideliikenteen. Tiekartassa vähennykset saavutetaan ilman päästökompensaatioita.
- Liikenne- ja logistiikkapalveluissa työskentelee lähes 180 000 ihmistä 31 000 yrityksessä, ja ne palvelevat koko suomalaista elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa. Toimialojen osuus Suomen kansantaloudesta on noin kymmenesosan ja liikennealan viennin arvo on noin 10 miljardia euroa vuodessa.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Pekka Aaltonen, Logistiikkayritysten Liitto ry, puh. +358 50 349 2259, pekka.aaltonen@logistiikkayritykset.fi
Toimitusjohtaja Tero Kallio, Autoalan Tiedotuskeskus, puh +358 40 729 4513, tero.kallio@autotuojat.fi
Toimitusjohtaja Petri Laitinen, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, puh. +358 40 588 1071, petri.laitinen@huolintaliitto.fi
Toimitusjohtaja Mika Mäkilä, Linja-autoliitto, puh +358 400 606 750, mika.makila@linja-autoliitto.fi
Elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki, Palvelualojen työnantajat Palta, puh. +358 50 521 2907, tatu.rauhamaki@palta.fi
Vice President Petri Vasara, AFRY Management Consulting Oy, puh. +358 40 500 9553, petri.vasara@afry.com
Viestinnän yhteyshenkilö: viestinnän asiantuntija Kiia Etelävuori, Palvelualojen työnantajat Palta, puh. +358 50 557 6488, kiia.etelavuori@palta.fi