Suuret julkisen talouden menolisäykset heti hallituskauden alkuun ilman selvyyttä esitettyjen työllisyystoimien vaikuttavuudesta heikentävät julkista taloutta ja vaikeuttavat 2023 tasapainotavoitteen saavuttamista, arvioi Palvelualojen työnantajat Palta. Työllisyyttä heikentävät esimerkiksi työttömyysturvan aktiivimallin leikkurin purku ja perusturvan tasokorotus.
Suuret julkisen talouden menolisäykset heti hallituskauden alkuun ilman selvyyttä esitettyjen työllisyystoimien vaikuttavuudesta heikentävät julkista taloutta ja vaikeuttavat 2023 tasapainotavoitteen saavuttamista.
– Julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 saakka ja ikäsidonnaiset menot kasvavat jatkuvasti. Budjettiriihen tulokset siirsivät entisestään painetta konkreettisille toimille vuoden 2020 kehysriiheen, jossa vaikuttavia toimia työllisyyden paranemiseen on viimeistään löydyttävä, Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto arvioi.
– Työllisyyspotentiaalia olisi esimerkiksi hallitusohjelmaa kunnianhimoisemman perhevapaauudistuksen toteuttamisella.
Tuottavuus ja innovaatiot kaipaavat kirittämistä – investointikannusteet saavat palvelualoilta kiitosta
Budjettiriihen panostukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan saavat Paltalta kiitoksia, vaikka eivät täysin täytäkään hallitusohjelman kirjauksia. Business Finlandin rahoituksen tason nosto tukee elinkeinoelämän monipuolistumista ja kasvua sekä hallitusohjelman tavoitetta nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin BKT:sta.
Budjettiriihen panostukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan saavat Paltalta kiitoksia, vaikka eivät täysin täytäkään hallitusohjelman kirjauksia.
Samoin Palta on tyytyväinen hallituksen tavoitteeseen vauhdittaa tuottavuutta ja yksityisiä tuotannollisia investointeja. Tuottavuuskasvun nopeuttaminen on kansantalouden näkökulmasta kannatettava ja tärkeä tavoite. Myös digitalisaation merkitys tuottavuuskehityksen vauhdittamisessa on ratkaiseva.
– Hallitus on iloksemme huomioinut palvelujen kasvavan merkityksen yhteiskunnalle ulottamalla investointikannustimet koskemaan myös palveluja. Jatkotyössä on tärkeää varmistaa, että ne kannustavat myös yritysten aineettomiin investointeihin, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki toteaa.
Hallitus on huomioinut palvelujen kasvavan merkityksen yhteiskunnalle ulottamalla investointikannustimet koskemaan myös palveluja.
– Edellisellä hallituskaudella yksityiset palvelut loivat Suomeen 62 000 uutta työpaikkaa. Hallituksen kannattaisi siis suunnata katse palvelualoihin työllisyystavoitteen täyttymisessä ja viennin vauhdittamisessa.
Erityisesti palveluviennillä on kasvava merkitys Suomelle: jo kolmannes bruttoviennin arvosta tulee palveluista. Tämä tulee huomioida kansainvälisen kasvun ohjelmaa tehdessä ja sen rahoitusta allokoidessa.
Hallituksen esittämät määrärahat oppimistulosten parantamiseen sekä koulutuksen pitkäjänteisempään kehittämiseen ovat oikeansuuntaisia. Tärkeät ehdotukset jatkuvaan oppimiseen ja työelämälähtöiseen koulutukseen liittyviksi toimiksi jäivät kuitenkin vielä perustettavien työryhmien päätettäviksi.
Hallituksen esittämät määrärahat oppimistulosten parantamiseen sekä koulutuksen pitkäjänteisempään kehittämiseen ovat oikeansuuntaisia.
Kannatettavia toimenpiteitä ovat myös ulkomaisen työvoiman rekrytointiohjelma ja työperusteisen maahanmuuton kokonaisuudistus mukaan lukien työlupahakemusten käsittelytakuu ja ulkomaisten tutkinnon suorittaneiden oikeus jäädä maahan.
Väylärahoitus ja veroratkaisut tarvitsevat pitkäjänteisen ratkaisun
Hallituksen esittämä pysyvä 300 miljoonan euron tasokorotus perusväylänpidon rahoitukseen tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan taittamiseksi on odotettu ja koko elinkeinoelämän näkökulmasta kannatettava. Myös panostukset vähäpäästöisen liikenteeseen, kuten sähköautojen latausinfran lisäämiseen varatun määrärahan yli kolminkertaistaminen, ovat oikean suuntaisia.
Pettymys sen sijaan on se, että ns. hallituksen tulevaisuusinvestointeja käytetään pysyvien menojen lisäämiseen eikä esimerkiksi kasvua edistäviin uusiin väyläinvestointeihin.
Pettymys on, että ns. hallituksen tulevaisuusinvestointeja käytetään pysyvien menojen lisäämiseen eikä esimerkiksi kasvua edistäviin uusiin väyläinvestointeihin.
Hallituksen esittämät liikennepolttoaineiden, erityisesti dieselin, merkittävät veronkorotukset, ovat elinkeinoelämän välttämättä tarvitsemien logistiikkapalvelujen kilpailukyvyn kannalta ongelmallisia.
– Ennakoitavuus on yrityksille tärkeää. Hallituksen kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus on parhaillaan käynnissä, ja kaikki liikenteeseen kohdistettavat verot tulisi ratkaista sen yhteydessä kokonaisuutena, Rauhamäki sanoo.
Lisätietoja:
Tuomas Aarto, puh. 040 152 0073
Toimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat Palta ry
Tatu Rauhamäki, puh. 050 521 2907
Elinkeinopolitiikan johtaja, Palvelualojen työnantajat Palta ry
etunimi.sukunimi@palta.fi