Palvelualojen oman toiminnan päästöt ovat laskussa. Suorat kasvihuonekaasupäästöt voivat pienentyä tarkastelluilla palvelualoilla jopa 74 % vuoteen 2035 mennessä, mutta ei ilman valtion osallistumista. Erityisen merkittävä toimi on vähäpäästöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki, selviää tänään julkaistusta Palvelualojen työnantajat Paltan teettämästä Palvelualojen ilmastotiekartasta.
– Perusskenaariossa suorat päästöt laskevat reilun viidenneksen vuoteen 2035 mennessä. Vähähiiliskenaariossa vastaava pudotus on 74 %. Tämä edellyttää huomattavia lisätoimia, erityisesti yritysajoneuvojen sähköistämistä ja polttoaineenvaihdoksia, kertoo asiantuntija Mikko Paloneva Paltasta.
Tiekartta on osa kansallista hiilineutraaliustavoitetta 2035 ja hallitusohjelmaan kirjattua toimialojen vähähiilisyystiekarttojen päivitystä. Edellisellä hallituskaudella Palta teki kumppaniensa kanssa liikenteen ja logistiikan vähähiilisyystiekartan ja nyt ensimmäistä kertaa muita edustamiaan palvelualoja koskevan tiekartan. Yksityiset palvelut kattavat noin 40 % Suomen taloudesta ja kolmanneksen viennistä.
Digitaalisilla ratkaisuilla vähennetään asiakkaiden päästöjä lukuisin eri tavoin
Tarkastellut palvelualat tuottavat 3,5 miljoonaa tonnia hiilikädenjälkeä vuodessa. Hiilikädenjälki tarkoittaa asiakkaiden päästöjen vähentämistä verrattuna tilanteeseen, jossa kyseisiä palveluita ei käytettäisi.
Yli 90 % palvelujen hiilikädenjäljestä syntyy digitaalisilla ratkaisuilla, ja niitä hyödynnetään lähes kaikilla Paltan päätoimialoilla. Luku sisältää sekä digitaalisten ratkaisujen käytön osana palvelusuoritetta että kokonaan digitaaliset palvelut.
– Hyvä esimerkki päästövähennyksiä tuottavasta palvelusta on reaaliaikainen tekoälyavusteinen ajotavanopastus, joka seuraa kuljettajien ajoa ja antaa välittömästi neuvoja ekologisempaan ajotapaan. Palvelun avulla bussien ja rekkojen polttoaineenkulutus ja päästöt laskevat jopa yli 10 prosentilla, havainnollistaa Paloneva.
Määrätietoisia toimia tarvitaan palvelujen ilmastohyötyjen ulosmittaamiseksi
Tiekartassa esitetään joukko toimenpiteitä entistä kannustavamman toimintaympäristön luomiseksi. Julkisella sektorilla on toimenpiteissä keskeinen rooli, mutta yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa tarvitaan.
– Digitalisaation rooli päästöjen vähentämisessä on ensiarvoisen tärkeä. Siksi Suomen kannattaisi luoda verokannustin digi-investointeihin ja suunnata TKI-tukia vihreän siirtymän palveluratkaisuihin. Kolmas merkittävä toimi olisi lippulaivaohjelma palveluviennin kehittämiselle, päättää Paloneva.
Tiekartan toteutti Afry Finland Oy. Tiekartassa arvioidaan sekä palvelualojen oman toiminnan päästöjä (hiilijalanjälki, ns. Scope 1- ja 2-päästöt) että asiakkaiden päästöjä vähentäviä palveluita (hiilikädenjälki). Tarkastelun kohteena ovat laajasti Paltan edustamat yksityiset palvelualat. Mukana ovat yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut, tekniset palvelut, informaatio- ja viestintäpalvelut, viihde- ja virkistys sekä kiinteistöala. Liikenteen ja logistiikan osalta tarkastellaan hiilikädenjälkeä, kun taas alan omia päästöjä koskeva tiekartta on valmisteltu jo aiemmin
Lisätiedot:
Mikko Paloneva, Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu, Palvelualojen työnantajat PALTA ry
mikko.paloneva@palta.fi
045 102 0160
Liitteet:
Palvelualojen ilmastotiekartta -raportti
Palvelualojen ilmastotiekartta Executive Summary
Palvelualojen ilmastotiekartta Paltan pääviestit
Mikko Paloneva
Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu
mikko.paloneva@palta.fi
