5.4.2023

UutinenToimivat työmarkkinat

Paltan kysely: 70 prosenttia palveluyrityksistä asettaisi laittomille lakoille vahingonkorvausvelvollisuuden

Kolme neljästä Palvelualojen työnantajat Paltan jäsenkyselyyn vastanneesta yrityksestä kaipaa uudistuksia nykyiseen työrauhalainsäädäntöön.

Akuutein muutostarve liittyy kyselyn tulosten perusteella laittomista lakoista langetettaviin seurauksiin: jopa 70 prosenttia vastaajista kannattaa vahingonkorvausvelvollisuuden määräämistä laittomiin lakkoihin, mikä täydentäisi nykyistä hyvityssakkojärjestelmää. Lisäksi noin puolet vastaajista kannattaa poliittisten työtaisteluiden ja mielenilmausten rajoittamista lyhytaikaisiksi ja työajan ulkopuolella tapahtuviksi. Ainoastaan seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista palveluyrityksistä pitäisi nykylainsäädännön ennallaan. Joka kuudes (17 %) taas ei osannut sanoa.

– Työtaisteluoikeus itsessään on tärkeä osa yhteiskuntamme pelisääntöjä, mutta vanhentunut lainsäädäntömme, kuten laittomista lakoista langetettavat mitättömät sakot, on nykyisellään täysin kestämättömällä pohjalla. Myös palvelualoilla laittomat lakot ovat aiheuttaneet aiempina vuosina paljon hallaa esimerkiksi rautatiealalla. Uudistustarpeita lainsäädäntöön selkeästi on, Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto kommentoi.

Laittomien lakkojen määrä on Suomessa suuri. Esimerkiksi vuonna 2021, jolta viimeisimmät Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n keräämät tilastot ovat, toteutuneista lakoista jopa 95 prosenttia oli laittomia. Tällä hetkellä laittomiin työtaisteluihin osallistuneiden ammattiliittojen niistä maksamat sakot ovat käytännössä korkeintaan vain muutamia tuhansia euroja, vaikka niiden aiheuttamat vahingot kohoaisivat aivan eri mittaluokkaan. Minkäänlaista vahingonkorvausvelvollisuutta ei laittomissa lakoissa ole.

Palta katsoo, että seuraavan hallituksen on viimein toteutettava Suomen työrauhalainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistuksen myötä laittomaksi todettaville työtaisteluille tulee säätää vahingonkorvausvelvollisuus. Poliittisia lakkoja koskevat rajoitukset tulee tuoda muiden Pohjoismaiden tasolle rajaamalla ne lyhytaikaisiksi ja työajan ulkopuolella tapahtuviksi. Lisäksi mittaluokaltaan suhteettomien tukilakkojen aiheuttamiin ongelmiin tulisi etsiä ratkaisuja.

– On koko Suomen etu uudistaa työmarkkinoita vastuullisesti ja tehdä kansainvälisen kilpailukykymme turvaavia ratkaisuja myös työrauhalainsäädäntöömme. Toimintaympäristön vakaudella on yrityksille suuri merkitys – yritysten tulisi voida luottaa esimerkiksi siihen, että laittomien työtaisteluiden myötä syntyneistä vahingoista maksetaan myös korvaus. Muuten pahimmassa tapauksessa on vaarana, että työ ja työpaikat siirtyvät Suomesta pois, Aarto sanoo.

Paltan kyselyyn vastasi 162 palveluyrityksen edustajaa Paltan edustamilta palvelualoilta liikenteestä ja logistiikasta, informaatio- ja viestintäalalta, yritys- ja asiantuntijapalveluista, hallinto- ja tukipalveluista, teknisistä palveluista, viihteestä ja virkistyksestä sekä muista palveluista. Kysely toteutettiin 27.2.–3.3.2023. Yhteensä yksityiset palvelut työllistävät Suomessa yli miljoona ihmistä ja ovat luoneet 2000-luvulla noin 400 000 uutta työpaikkaa.

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Tuomas Aarto, Palvelualojen työnantajat Palta,
p. +358 40 152 0073, tuomas.aarto@palta.fi