Palvelualojen yritykset ovat ottaneet innokkaasti käyttöön generatiivisia tekoälyratkaisuja Palvelualojen työantajat Paltan teettämän jäsentutkimuksen mukaan 76 % vastanneista yrityksistä on hyödyntänyt kielimallipohjaisia ratkaisuja, kuten ChatGPT:tä, mutta muiden tekoälytyökalujen käyttö on vielä vähäisempää. Palveluyritykset näkevät tekoälyssä erityisesti mahdollisuuksia ajansäästöön, kustannussäästöihin ja rutiinitehtävien automatisointiin. Lisäksi 24 % vastaajista tavoittelee tekoälyn avulla uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämistä.
Googlen teettämän tutkimuksen mukaan yleiskäyttöiset tekoälyratkaisut voisivat lisätä Suomen bruttokansantuotetta 20-25 miljardilla eurolla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Taloudellisen potentiaalin katsotaan olevan suurimmillaan juuri palvelusektorilla.
Ratkaisut tulevat hiljalleen liiketoimintakäyttöön
Tekoälytyökalut nähdään ensisijaisesti liiketoiminnan tehostamisen työkaluina, joilla säästetään aikaa ja resursseja ja vapaudutaan rutiineista. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset pyrkivät kuitenkin kehittämään määrätietoisesti kokonaan uusia liiketoimintaratkaisuja tekoälyn avulla. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tekoälyn kokonaan tuottamat palveluratkaisut asiakasrajapinnassa, tai vientiin tähtäävät palvelutuotteet.
– Yleiskäyttöiset tekoälytyökalut ovat tuoneet uusia kierroksia digitalisaation hyödyntämiseen, mikä on saanut yritykset ajattelemaan uudella tavalla prosessien hiomista ja esimerkiksi asiakaspalvelun parantamista. Kestää kuitenkin aikansa, ennen kuin työkalujen ja kielimallien luotettavuutta saadaan parannettua ja löydetään ne liiketoiminnan kannalta vaikuttavimmat läpilyönnit. Nyt markkinoilla olevat ratkaisut eivät juurikaan sovellu sellaisenaan yritysten omiin liiketoimintaprosesseihin, vaan niiden hyödyntäminen vaatii myös kehityspanostuksia, toteaa Paltan johtava asiantuntija Jari Konttinen.
Hyödyntämisessä on omat haasteensa
Tekoälyn käyttöönotossa on edelleen kuitenkin haasteita, kuten osaamisen puute sekä ajan ja resurssien riittämättömyys. Vastausten perusteella hyödyntämistä on yrityksissä kuitenkin jo mietitty pitkälle, vaikka käyttöönotossa on tunnistettu paljon hidasteita. Sääntely, kuten EU:n tietosuoja-asetus ja uusimpana EU:n AI Act, voivatkin Konttisen mukaan muodostua merkittäväksi pullonkaulaksi tekoälyn hyödyntämisessä. Lisäksi epävarmuuksia liittyy tekijänoikeuksia sisältävien sisältöjen muokkaamisen ja hyödyntämiseen.
– Yritysten tulisi jatkaa sekä sisäisten kokeilujen että uusien liiketoimintamallien kehittämistä tekoälyä hyödyntäen. Julkiset tuki-instrumentit, esimerkiksi Business Finlandin rahoitus, voisivat merkittävästi auttaa yrityksiä erilaisissa kokeiluissa ja pilotoinneissa. Jatkossa myös viranomaisten tulisi tarjota selkeitä ohjeistuksia ja tarvittaessa myös sitovia ennakkopäätöksiä, jotta yritykset voivat edetä tekoälyn käyttöönotossa ilman oikeudellisia epävarmuuksia, toteaa Konttinen.
Jäsentutkimuksen toteutti Innolink research kesäkuun 2024 aikana. Siihen vastasi 243 yksityisen palvelualan yritystä kaikilta Palvelualojen työnantajat Paltan edustamilta toimialoilta.
Lisätiedot:
Jari Konttinen, johtava asiantuntija
040 575 2081, jari.konttinen@palta.fi
Jari Konttinen
Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Digitalisaatio ja innovaatiot
jari.konttinen@palta.fi
