Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuksen mukaan palvelujen tuonti Suomeen on kasvanut selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana ja Suomen kokonaistuonnista jo lähes kolmasosa on palveluita. Erityisesti digitalisaation ja globalisaation myötä monet palveluliiketoiminnot ovat tulleet alttiiksi kansainväliselle kilpailulle.
Etlan tutkimuksen perusteella vuosina 2013–2021 palvelujen osuus kokonaistuonnista kasvoi niin Suomessa, Ruotsissa kuin Tanskassakin. Tanskan tuonnista palveluita on 40 %, Suomen tuonnista 31 % ja Ruotsin tuonnista 30 %. 2000-luvulla palvelujen osuus kaikista Suomeen tuoduista välituotteista on kasvanut. Kun vuosikymmenen alussa runsas kolmasosa kaikista Suomeen tuoduista välituotteista oli palvelutyyppisiä, on niiden osuus noussut 2020-luvulle tultaessa jo lähes puoleen kaikesta välituotetuonnista.
Välituotteella tarkoitetaan tuotetta tai palvelua, joka tulee osaksi jotain suurempaa kokonaisuutta tai sitä jatkojalostetaan edelleen. Palveluluonteisia välituotteita ovat mm. markkinatutkimus-, arkkitehti- ja taloushallintopalvelut, mutta myös monia muita palveluita yritykset käyttävät joko suoraan tai epäsuorasti tuotantopanoksinaan.
Keskustelu kansainvälisestä kaupasta rajoittuu Suomessa usein vientiin, oli sitten kyse tavaraviennistä tai palveluviennistä. Palvelut ovat kansantaloudelle merkittävä tulolähde, noin kolmannes Suomen viennistä on palveluita. Kuitenkin Suomen kaltaisille pienemmille maille tuonti on ulkomaankaupassa yhtä tärkeää. Pienen maan ei kannata edes yrittää tehdä kaikkea itse, koska se tulee kalliiksi ja johtaa tehottomuuteen.
– Digitaalisten ratkaisujen myötä palvelut kansainvälistyvät kovaa vauhtia. Siten palveluliiketoimintojen jatkuva kehittäminen kotimaassakin on tärkeää, jos haluamme kilpailla kansainvälisten yritysten kanssa, toteaa Paltan johtava asiantuntija Jari Konttinen.
– Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on keskiössä palveluliiketoiminnan kehittämisessä, johon on syytä panostaa julkisesti enemmän. Lisäksi on otettava käyttöön myös muita kannustimia, joilla vauhditetaan yritysten investointeja digitaalisiin ratkaisuihin, jatkaa Konttinen.
Tulosten perusteella palvelujen siirrot ulkomaille toimintojen ulkoistamisten myötä ovat kuitenkin vähenemässä. Jos toimintoja on ulkoistettu ulkomaille, tärkeimpänä tekijänä on konsernijohdossa tehdyt strategiset päätökset. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousee työvoimakustannusten vähentäminen.
Etla on tutkinut palvelutuontia osana laajempaa Paltan rahoittamaa tutkimushanketta, jossa tutkitaan palveluliiketoimintaa ja yksityistä palvelusektoria osana kansainvälistä kilpailua.
Lisätietoja
Jari Konttinen
Johtava asiantuntija, Digitalisaatio ja innovaatiot
Elinkeinopolitiikka
