Palvelualojen työnantajat Paltan mukaan julkista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulee ohjata nykyistä tehokkaammin yrityslähtöiseen t&k-toimintaan kuten digipalveluiden ja vihreiden ratkaisujen kehittämiseen, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan ja kilpailijamaita merkittävästi alhaisempi tuottavuus saadaan nousuun. Julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen pitkäjänteiseen kasvattamiseen ratkaisuja etsinyt parlamentaarinen työryhmä jätti loppuraporttinsa tänään.
– Suomessa julkisen rahan osuus yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnasta on kansainvälisesti vertailtuna todella pieni. Tässä olemme OECD:n vertailussa aivan häntäsijoilla. Keskeiset kauppakumppanimme kuten Saksa ja Ruotsi panostavat enemmän julkista rahoitusta yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osalta sen sijaan olemme vertailussa kärkijoukkoa. Erityisesti yrityslähtöistä t&k-rahoitusta eli käytännössä Business Finlandin rahoitusta tuleekin lisätä, Paltan johtava asiantuntija Jari Konttinen kommentoi.
Palta pitää työryhmän esitystä rahoituslaista tervetulleena uudistuksena tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi. Positiivinen on myös esitys lakisääteisestä, kehyskautta pidemmästä t&k-rahoituksen suunnitelmasta. Suunnitelman teon yhteydessä on myös päätettävä, mihin tarkoitukseen lisärahoitusta ohjataan. Palta huomauttaa, ettei esitys rahoituslaista ja pidemmästä suunnitelmasta tuonut vielä lisärahaa tutkimukseen, vaan päätöksiä rahoituksesta joudutaan tekemään istuvan ja tulevien hallitusten toimesta.
– Lisäksi tarvitsemme keinoja, joilla saamme uusia yrityksiä tekemään tutkimus- ja kehitystyötä. Etenkin palveluyrityksten t&k-panostuksiin tulee kiinnittää huomiota, sillä niissä Suomella on merkittävin tuottavuuden kasvupotentiaali kilpailijamaihin verrattuna. On hyvä, että työryhmä korostaa rahoituksen vipuvaikutuksen merkitystä ja yritysten t&k-investointien vauhdittamista, Konttinen sanoo.
Paltan mukaan työryhmän esitys nykyisen t&k-toiminnan verokannustimen laajentamisesta on hyvä askel oikeaan suuntaan. Liiton mukaan kannustimissa on silti yhä kehitettävää, jotta ne ottaisivat entistä paremmin huomioon digitaalisten palveluiden ja vihreiden ratkaisujen kehittämisen. Tuottavuusparannuksissa ja ilmastoratkaisuissa on usein kyse teknologian ja digitaalisaation hyödyntämisestä ja käyttöönotosta, ei välttämättä tutkimustoiminnasta. Siksi kannustimia on kehitettävä myös edistämään uusien ratkaisujen käyttöönottoa.
Esimerkiksi Japanissa on otettu tänä vuonna käyttöön digitaalisen transformaation tueksi verokannustin, jolla yritys voi vähentää tuloverostaan investoinnit esimerkiksi ohjelmistoihin ja automaation kehittämiseen. Italiassa on otettu käyttöön verokannustin koskien hankkeita, joilla tähdätään digitaaliseen ja ekologiseen muutokseen. Britanniassa pohditaan, voisiko jo käytössä olevaa verokannustinta laajentaa koskemaan myös kuluja, joita syntyy datan ja pilvipalvelujen hyödyntämisestä.
Ruotsi kaukana Suomen edessä tuottavuusmaaottelussa
Muun muassa OECD on varoittanut, että Suomen kansantalouden suurin ongelma on kilpailijamaita alempi työn tuottavuus. Suomessa kymmenessä päivässä tehtävä tuotanto saadaan esimerkiksi Ruotsissa aikaan yhdeksässä. Ero tuottavuudessa maiden välillä syntyy käytännössä kokonaan siitä, että Suomessa markkinapalveluiden tuottavuus on tällä hetkellä verrokkeja matalampi.
Ruotsi investoi Suomeen verrattuna lähes kaksinkertaisesti tuottavuutta parantaviin investointeihin eli tutkimukseen, kehitykseen ja ICT:hen. Tämän hetken erolla Suomen t&k-panostusten nosto Ruotsin tasolle edellyttäisi noin 1,5 miljardin euron lisäinvestointeja.
Suomen hallituksen ja elinkeinoelämän yhteisenä tavoitteena on t&k -menojen osuuden nostaminen neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa noin 200 miljoonan euron vuosittaista lisäystä julkisiin t&k -panostuksiin ja 400 miljonan kasvua yritysten tutkimus- ja kehitystyöhön.
Lisätiedot:
Jari Konttinen, johtava asiantuntija, digitalisaatio ja innovaatiot
Palvelualojen työnantajat Palta
puh. 040 575 2081 / jari.konttinen@palta.fi