Juuri julkaistu tiekartta vähähiiliseen liikenteeseen osoittaa, että tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä on mahdollista saavuttaa. Tavoitteeseen pääsemiseksi on panostettava uusiutuvien polttoaineiden käyttöön, vauhditettava autokannan uusiutumista, kehitettävä joukkoliikennettä ja muita kestäviä liikennepalveluita, edistettävä logistiikan digitalisaatiota ja parannettava liikenneinfrastruktuuria.
Tulevaisuudessa autokannan kierto on nykyistä nopeampaa, yli kolmannes liikenteestä kulkee biopolttoaineilla tai muilla hiilineutraaleilla käyttövoimilla ja digitaaliset ratkaisut optimoivat liikennettä ja logistiikkaa mahdollisimman tehokkaaksi. Muun muassa näitä päästövähennyskeinoja esittää toimialan Tie vähähiiliseen liikenteeseen – liikenteen ja logistiikan tiekartta.
Tiekartan mukaan liikenteen päästöjen vähentäminen 51 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 59 prosentilla vuoteen 2035 mennessä on mahdollista määrätietoisilla toimenpiteillä.
Tiekartan mukaan liikenteen päästöjen vähentäminen 51 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 59 prosentilla vuoteen 2035 mennessä on mahdollista määrätietoisilla toimenpiteillä. Liikenteen ja logistiikan toimialat ovat sitoutuneet työskentelemään tiekartan päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.
Tavoite on kunnianhimoinen. Nykykehityksellä ilman lisätoimenpiteitä liikenteen kasvihuonepäästöt putoavat noin 37 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta, selviää tuoreesta liikenne- ja viestintäministeriön ennusteesta. Liikenteen päästöt ovat noin viidenneksen Suomen päästöistä, ja alan päästövähennysten rooli on merkittävä.
Liikenteen ja logistiikan toimialat ovat sitoutuneet työskentelemään tiekartan päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.
Tiekartan ovat toteuttaneet yhteistyössä Palvelualojen työnantajat Palta, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto, Autoalan Tiedotuskeskus, Logistiikkayritysten Liitto, Paikallisliikenneliitto, Linja-autoliitto ja Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland. Yhdessä organisaatiot edustavat merkittävää osaa Suomen henkilö- ja tavaraliikenteen toimialasta. Työ on tehty yhdessä Afry / Pöyry Management Consultingin kanssa. Tiekartta kattaa kotimaan tie-, vesi- ja raideliikenteen. Tiekartassa puolitustavoite saavutetaan ilman päästökompensaatioita.
Suurimmat vähennykset syntyvät uusiutuvista polttoaineista, vähäpäästöisemmästä autokannasta ja digitalisaatiosta
Tiekartan toteuttaneet organisaatiot korostavat, että tavoitteiden saavuttaminen vaatii määrätietoisia toimenpiteitä ja uudistusten käynnistämistä välittömästi. Kannustimia ja investointeja tarvitaan myös valtiolta, jotta liikenteen ja logistiikan kilpailukyky voidaan säilyttää.
Tiekartassa esitetäänkin muun muassa seuraavia uudistuksia tehtäväksi 2020-luvulla: autoilun hankinnan verotuksen keventäminen, vähäpäästöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki, biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto 35 prosenttiin, rataverkon sähköistäminen sekä muut kestävää liikkumista edistävät infrahankkeet. Lisäksi kestäviin liikennepalveluihin ja digitalisaation vauhdittamiseen tulee panostaa muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelulla, joukkoliikenteen kehittämisellä ja TKI-rahoituksella.
Tiekartan toteuttaneet organisaatiot korostavat, että tavoitteiden saavuttaminen vaatii määrätietoisia toimenpiteitä ja uudistusten käynnistämistä välittömästi. Kannustimia ja investointeja tarvitaan myös valtiolta, jotta liikenteen ja logistiikan kilpailukyky voidaan säilyttää.
Tiekartan mukaan esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden ja biokaasun käyttöä lisäämällä on mahdollista saavuttaa yli neljännes vaadittavista uusista päästövähennyksistä verrattuna nykykehitykseen. Autokantaa uudistavilla veromuutoksilla voidaan saavuttaa noin viidesosa, ja tavaraliikenteen digitalisoimisella kuten kuljetusten optimoinnilla kymmenesosa. Autokannan uusiutuminen nopeuttaa liikenteen viime vuosikymmenellä alkanutta sähköistymistä.
Muita keinoja ovat esimerkiksi raideliikenteen sähköistäminen, vesi- ja raideliikenteen kasvattaminen, jalankulun, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kehittämistoimet, joukkoliikenteeseen kytkeytyvien kestävien palvelujen kehittäminen, liikenteenhallinnan tehostaminen ja siirtymä suurempiin HCT-rekkoihin tavaraliikenteessä.
Vähäpäästöisissä liikenneratkaisuissa merkittävä vientipotentiaali
Liikenne- ja logistiikkapalveluissa työskentelee lähes 180 000 ihmistä 31 000 yrityksessä, ja ne palvelevat koko suomalaista elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa. Toimialojen osuus Suomen kansantaloudesta on noin kymmenesosan ja liikennealan viennin arvo on 10 miljardia euroa vuodessa.
Vähäpäästöisissä liikenteen ratkaisuissa on potentiaalia viennin merkittävään kasvuun. TEM:in Liikennealan kansallisessa kasvuohjelmassa muun muassa sähköautojen, liikenteen hallintajärjestelmien ja kyydinjakopalveluiden globaalien markkinoiden on ennakoitu kasvavan jopa noin 20 prosentin vuosivauhtia välillä 2017–2022. Kestävien ratkaisujen viennillä kasvatetaan myös toimialan hiilikädenjälkeä.
Tiekartta lyhyinä faktoina
- Suomessa hallitus on asettanut tavoitteeksi liikenteen päästöjen puolittamisen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.
- Tiekartassa tavoite saavutetaan: tiekartan päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä ovat 51 prosenttia vuoden 2005 tasoon nähden.
- Vuosina 2005–2018 kotimaan liikenteen päästöt ovat vähentyneet noin 10 prosentilla.
- Tie vähähiiliseen liikenteeseen – liikenteen ja logistiikan tiekartta liittyy Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattuun työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaan toimialojen tiekarttatyöhön, jossa eri toimialat laativat linjauksiaan Suomen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2035.
- Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, jossa etsitään keinoja liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Liikenne- ja logistiikkapalveluiden toimialojen tiekartan tavoitteena on tukea ja täydentää myös tätä ministeriön työtä.
Liite: Tiivistelmä tiekartasta
Liite: Koko raportti
Tiekartan julkistuswebinaarin tallenteen pääset katsomaan alta:
Lisätiedot:
Elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki, Palvelualojen työnantajat Palta, puh. +358 50 521 2907, tatu.rauhamaki@palta.fi
Toimitusjohtaja Mika Mäkilä, Linja-autoliitto, puh +358 400 606 750, mika.makila@linja-autoliitto.fi
Toimitusjohtaja Pekka Aaltonen, Logistiikkayritysten Liitto ry, puh. +358 50 349 2259, pekka.aaltonen@logistiikkayritykset.fi
Toiminnanjohtaja Minna Soininen, Suomen Paikallisliikenneliitto ry, puh. +358 50 4344514, minna.soininen@pllry.fi
Toimitusjohtaja Petri Laitinen, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, puh. +358 40 588 1071, petri.laitinen@huolintaliitto.fi
Ohjelmajohtaja Laura Eiro, ITS Finland ry, puh. +358 400 969293, laura.eiro@its-finland.fi
Toimitusjohtaja Pekka Rissa, Autoalan Tiedotuskeskus, puh. +358 500 417 300, pekka.rissa@akl.fi
Vice President Petri Vasara, Afry / Pöyry Management Consulting Oy, puh. +358 40 500 9553, petri.vasara@poyry.com.
Viestinnän yhteyshenkilö: viestinnän asiantuntija Kiia Etelävuori, Palvelualojen työnantajat Palta, puh. +358 50 557 6488, kiia.etelavuori@palta.fi