Yksityiset palvelut tuottavat noin 40 % Suomen BKT:sta ja kehitys on kasvava. Palveluiden osuus tuotannosta ja työllisyydestä tulee kasvamaan entisestään kaikissa kehittyneissä talouksissa. Suomi on vertailumaita 10–15 vuotta jäljessä rakennemuutoksessa tehdasteollisuudesta kohti tietointensiivisiä palveluita.
Maailman kauppajärjestö WTO:n mukaan maailmankaupasta on tullut ja tulee entistä digitaalisempaa ja vihreämpää. Erityisesti digitaalisesti toimitetut palvelut ovat kasvun ajuri verrattuna tavaroiden tai muiden palveluiden kauppaan. Tähän kasvuun Suomen on päästävä huomattavasti vahvemmin mukaan. OECD on peräänkuuluttanut Suomen innovaatiojärjestelmän monipuolistamista sekä kehottanut Suomea investoimaan aineettomaan pääomaan, johon liittyvät investoinnit ovat olleet laskusuunnassa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi helmikuussa selvityksen Suomen aineettomasta pääomakannasta Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Tuloksena oli, että Suomi ali-investoi. Suomen aineeton pääomakanta on vain 66 % Ruotsin vastaavasta pääomakannasta ja Suomen työn tuottavuuden kehitys on ollut selvästi Ruotsia heikompi. Tutkimus-, kehitys-, suunnittelu- ja innovaatiotoiminnan sekä niiden hedelmien tuottavuusvaikutus on Ruotsissa peräti 17-kertainen verrattuna Suomen vastaavaan.
Tuottavuus kasvuun digitalisaatiolla
Palveluissa on potentiaalia tuottavuuskasvuun. Yksityisten palveluiden tuottavuus on Suomessa keskeisiä kilpailijamaitamme jäljessä.
Vauhdittaaksemme uusien teknologioiden tehokasta käyttöönottoa sekä palvelualojen kilpailua, kansainvälistymistä ja kasvua, tulee meidän panostaa palvelukehitykseen, innovaatioihin ja uuden luomiseen. Palveluiden avulla voidaan ratkaista myös luovaa ajattelua vaativat haasteet, joita teknologia ei yksin ratkaise.
TKI-rahoituksesta kasvua palvelualoille
Business Finlandin jakamaan T&K-rahoitukseen sisältyy tällä hetkellä kansainvälisyysvaade eli ns. vientikriteeri. Palvelualoilla kansainvälisyysvaade rajoittaa tuen hakemista.
Viennin lisäämisen tähtäävät toimenpiteet ovat tärkeitä, mutta samalla kotimarkkinoillakin toimivien yritysten kasvua, kilpailukykyä ja tuottavuutta tulee edistää. Kotimarkkinoilla menestyvä yritys hakee todennäköisemmin kasvua myös ulkomailta.
TKI-rahoitusta tulisi suunnata soveltavaan kehitystyöhön ja aloittaa yritysten tuottavuutta ja liiketoiminnan kasvua tukeva rahoitusohjelma, joka rahoittaisi myös kotimarkkinoilla toimivia kasvuyrityksiä.
Monilla palvelualoilla olisi mahdollisuus suureenkin tuottavuusloikkaan, jos valtio antaisi hieman enemmän taustatukea. Esimerkiksi arkkitehti- ja suunnitteluala, tekniset palvelut, luovat sisällöt tai logistiikkapalvelut eivät usein mahdu tämänhetkisiin TKI-rahoituskriteereihin, mutta hyötyisivät siitä tai lisäverovähennyksestä huomattavasti ja toisivat samalla kasvaessaan tuloja Suomen talouteen.
Tuottavuus nousuun
- Luodaan Business Finlandille ohjelma, joka jakaisi TKI-tukea myös kotimarkkinoilla toimiville yrityksille, joille vienninedistäminen ei vielä ole ajankohtaista
- Suunnataan TKI-rahoitusta soveltavaan kehitystyöhön.
- Lisäverovähennys eli ns. digiverokannustin on verovähennys, jonka tarkoitus on tukea ja kannustaa digitaalista muutosta yrityksissä.
Ajankohtaista palvelualojen tuottavuudesta
Kysy asiantuntijoiltamme TKI:sta
Jari Konttinen
Johtava asiantuntija, Digitalisaatio ja innovaatiot
Elinkeinopolitiikka
