Kilpailukyky ja kansainvälisyys

Palta kuvituskuva

Kilpailukyky ja kansainvälisyys

Maailmantalous palveluvaltaistuu – Suomen pitää päästä paremmin mukaan kasvuun

Palvelut ovat kasvavasti kansainvälisen kilpailun alla – sekä vienti ja tuonti kasvaneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Kehittymällä kotimarkkinoilla vastataan myös kansainväliseen kilpailuun ja avataan jatkossa myös vientimahdollisuuksia.

Palveluiden osuus tuotannosta ja työllisyydestä tulee kasvamaan entisestään kehittyneissä talouksissa. Kilpailukykyiset palvelut ovat kasvun ja hyvinvoinnin kannalta aivan avainasemassa, sillä jo kahden prosentin tuottavuuskasvu yksityisissä palveluissa nostaa bruttokansantuotetta yhden prosentin.

Suomen tuottavuuskehitys ratkaistaan palvelualoilla

Palvelujen tuottavuuden kasvu nojaa ensisijaisesti uusien teknologioiden tehokkaaseen käyttöönottoon ja digitalisaatioon.

Suomen kilpailukyky nojaa palveluihin

Palvelut kohtaavat yhä enemmän kansainvälistä kilpailua

Palveluliiketoiminta on kansainvälistynyt vauhdilla, palveluiden tuonti ja vienti ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Myös kotimarkkinoilla tulee edistää kilpailukykyä ja tuottavuutta joka mahdollistaa kasvun.

Maailmankaupassa palvelut – erityisesti ja ennen kaikkea digitaaliset palvelut – kasvavat nopeammin kuin tavaroiden kauppa

Tuottavuuden heikkoa kehitystä Suomessa on tutkittu paljon. Jo pitkään on tiedetty, että Suomi ali-investoi aineettomiin tuotannontekijöihin. Ohjelmistoihin, tietokantoihin ja datoihin liittyvä aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin on Ruotsissa peräti neljä kertaa suurempi kuin Suomessa ja niiden tuottavuusvaikutukset ovat Ruotsissa kolminkertaiset Suomeen verrattuna.

Maailmankaupassa palvelut – erityisesti ja ennen kaikkea digitaaliset palvelut – kasvavat nopeammin kuin tavaroiden kauppa. Suomen pitää saada nykyistä suurempi siivu tästä kasvavasta kaupasta ja samalla monipuolistettua vientiä ja sitä kautta elinkeinorakennettamme.

TKI-rahoitusta palvelualoille

OECD:n vuoden 2022 maaraportissa kehotettiin Suomea monipuolistamaan innovaatioekosysteemiään. Kasvavien T&K-rahojen suuntaaminen soveltuvaan tutkimukseen ja palvelemaan nykyistä paremmin myös palvelualoja on talouskasvun aikaansaamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi ensiluokkaisen tärkeää.

Innovaatio- ja elinkeinopolitiikkaa on uskallettava uudistaa

  • Kehittämiskulttuuria on rakennettava pitkäjänteisesti, tuki-instrumenttien ja elinkeinopolitiikan on tuettava palveluiden tuottavuuskehitystä ja skaalaamista digitaalisuutta hyödyntäen
  • Vienninedistämistoimet oltava kohdallaan, globaalia markkinakysyntää kartoitettava tehokkaammin
  • Tarvitaan poikkeuksetta etupainotteisia investointeja teknologiaan, resursseihin ja koulutukseen
  • Ei kompastuta sääntelyyn EU-tasolla

Kysy asiantuntijoiltamme palvelualojen kilpailukyvystä

Tatu Rauhamäki

Johtaja

Elinkeinopolitiikka

Martti Pykäri

Johtaja, Pääekonomisti

Tietopalvelut

Jari Konttinen

Johtava asiantuntija, Digitalisaatio ja innovaatiot

Elinkeinopolitiikka

Petri Laitinen

Liikenne- ja logistiikkajohtaja, Liikenne ja logistiikka

Elinkeinopolitiikka