Fyysinen ja digitaalinen saavutettavuus

Suomen maantieteellinen asema ja muuttuneet olosuhteet on huomioitava entistä vahvemmin päätöksenteossa kotimaassa ja EU:ssa, jotta saavutettavuutemme fyysisesti ja digitaalisesti voidaan varmistaa.

Fyysinen saavutettavuus

Suomelle, joka sijaitsee maantieteellisesti EU:n sisämarkkinoiden reuna-alueella ja Venäjän naapurina, hyvät liikenne- ja logistiikkayhteydet länteen ovat tärkeitä maamme talouskasvulle ja turvallisuudelle.

Saavutettavuus tarkoittaa kykyä liikkua tehokkaasti ja kestävästi paikasta toiseen, mikä on tärkeää sekä ihmisten että tavaroiden liikkumiselle. Jos liikenteellistä ja logistista saavutettavuutta halutaan EU:ssa ja Suomessa parantaa, tulee keskittyä erityisesti liikenneinfran ja -yhteyksien kehittämiseen siten, että ne tukevat elinkeinoelämän toimintaa, parantavat eri alueiden välisiä yhteyksiä sekä varmistavat turvallisuuden.

Saavutettavuus tiivistyy myös pitkälti kysymykseksi kuljetuskustannuksista, sillä niiden taso määrittelee hyvin pitkälle sen, mihin elinkeinoelämän toimijoiden kannattaa sijoittua EU:ssa tai Suomessa. Kustannustehokas ja toimiva liikenne- ja logistiikkajärjestelmä on keskeinen kilpailu-, mutta nykyään aiempaa suuremmassa määrin myös turvavallisuustekijä koko EU:lle.

Miten EU:n ja Suomen saavutettavuutta on mahdollista parantaa?

EU:n tasolla liikenteellistä saavutettavuutta voidaan parantamaan monin tavoin, esimerkiksi:

Trans-European Transport Networkin (TEN-T) edistäminen: TEN-T liikenneverkko on suunniteltu edistämään tavaroiden ja ihmisten liikkumista vapaasti ympäri Eurooppaa. Verkosto kattaa EU:ssa rautatiet, tiet, sisävesireitit, lentokentät ja satamat, joiden kautta tavoitteena on varmistaa yhtenäiset ja korkeatasoiset liikenneyhteydet koko EU:ssa sekä yhteydet kolmansiin mainihin.
Connecting Europe Facility (CEF) -rahoitusvälineen kehittäminen: EU:n CEF-rahoitus tukee infrastruktuurihankkeita liikenteen, telekommunikaation ja energian aloilla. Se keskittyy erityisesti poikkileikkaaviin ja rajat ylittäviin hankkeisiin, jotka parantavat saavutettavuutta ja edistävät EU:n sisämarkkinoiden toimintaa.
Vihreän siirtymän toimeenpano yritysten kilpailukykyisyys turvaten: EU:n Green Deal -ohjelmaan sisältyvien lukuisten toimenpiteiden myötä myös liikenteen ja logistiikan päästöjä pyritään vähentämään, mikä tärkeää. Vihreä siirtymä vaikuttaa myös liikenteelliseen ja logistiseen saavutettavuuteen, kun kehitetään uusia, ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja ja -polkuja liikenteen ja logistiikan kilpailukykyisyys huomioiden.

Saavutettavuus ja huoltovarmuus tuotava vahvemmin osaksi EU:n infrarahoitusta

Connecting Europe -rahoitusvälineen (CEF) rahoituskriteerien tulee paremmin huomioida tarpeet kansainvälisen saavutettavuuden, strategisen autonomian ja kriisikestävyyden osalta, heijastaen muuttunutta geopoliittista tilannetta Euroopassa. Sotilaallisen liikkuvuuden osuutta rahoituksesta tulee lisätä.
Rahoituskriteerien tulee nykyistä paremmin tunnustaa jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet. Nykyisin käytetty kustannus-hyötyanalyysi on esimerkiksi Suomelle erittäin epäedullinen kriteeri, sillä suurena ja harvaan asuttuna maana Suomi ei tule koskaan saavuttamaan Keski-Euroopan liikennevolyymeja.
Connecting Europe -rahoitusvälineessä on nykyään vahva koheesioulottuvuus. Seuraavalla EU:n budjettikaudella 2028–2035 jäsenvaltioiden välisten liikenneinfrastruktuurin rahoitusten on oltava paremmin keskenään tasapainossa vähentämällä osuutta, joka on osoitettu vain ja ainoastaan koheesiomaille.

Digitaalinen saavutettavuus

Euroopan unionin kaksi suurta lähitulevaisuuden kysymystä ovat alueen kilpailukyky ja turvallisuus, joista ensimmäisessä olemme jääneet pahasti Kiinan ja Yhdysvaltojen jalkoihin. Kansainväliset tietoliikenneyhteydet ja niiden kautta Suomen digitaalinen saavutettavuus ja digiregulaatio ovat myös suomalaisten palvelualojen näkökulmasta tulevan parlamentin keskeisiä teemoja.

Markkina-arvoltaan maailman suurimmat yritykset ovat digitaalisia alustaratkaisuja tarjoavia yrityksiä, eikä yksikään niistä tule EU:n alueelta. Euroopan epäonnistuminen globaalien digitaalisten palveluiden ja alustojen synnyttämisessä tai niiden houkuttelemisessa Eurooppaan tulee ottaa EU:ssa vakavasti.

Tietosuoja-asetusta tulisi uudistaa siten, että sillä helpotetaan yhtenäisiä GDPR-tulkintoja, sekä henkilötietojen hyödyntämistä digitaalisten palveluiden kehittämisessä

Palvelualojen näkökulmasta tietosuoja-asetus on yksi keskeinen epävarmuutta luova sääntelykokonaisuus yritysten digipalveluiden kehittämisessä. Palvelualoilla erilaisten rekisterien ylläpitäminen ja henkilötietojen käsittely on välttämätöntä. Juuri hyväksytty tekoälyasetus ja sen toimeenpano luovat myös haasteita tekoälypohjaisten palveluiden kehittämiseen.

Luottamus ja tietoturva ovat digitaalisten palveluiden ytimessä ja kansainväliset tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä Suomelle fyysisen saavutettavuuden rinnalla. Verkkoyhteyksiä on kehitettävä teknologianeutraalisti ja markkinalähtöisesti. EU:n kyberturvallisuuden koordinointia on parannettava ja yritysten rooli on myös huomioitava digihuoltovarmuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Saavutettavampi Suomi

Saavutettavuus ja huoltovarmuus tuotava vahvemmin osaksi EU:n infrarahoitusta ja samalla irrottauduttava nykyisestä koheesioperiaatteesta.
Suomen ja koko Euroopan digitaalisesta saavutettavuudesta huolehdittava.
Verkkoyhteyksiä kehitettävä teknologianeutraalisti ja markkinalähtöisesti.
EU:n kyberturvallisuuden koordinointia lisättävä.