Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus heikkenee ihmisen toiminnan vuoksi ennennäkemätöntä vauhtia. Luontokato on saatava pysähtymään nopeasti, sillä biodiversiteetti on välttämätön pohja ihmiskunnan hyvinvoinnille ja talouden kestävälle kehitykselle.
Paltan julkaiseman biodiversiteettiselvityksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä biodiversiteetin merkityksestä eri palvelualoilla, sekä toimijoiden mahdollisuuksista edistää luonnon monimuotoisuutta. Laajemman ymmärryksen, sitoutumisen ja motivaatiota lisäävien toimien lisäksi biodiversiteettiselvitys tukee Paltan jäsenyrityksiä merkittävien riippuvuuksien ja biodiversiteettivaikutusten tunnistamisessa sekä konkreettisen biodiversiteettityön suunnittelemisessa.
Mikko Paloneva, asiantuntija, PaltaPalvelut aiheuttavat biodiversiteetille sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia, ja nämä liittyvät kaikkiin viiteen luontokadon ajuriin: maan ja vesialueiden käyttö, luonnonvarojen käyttö, saasteet, vieraslajit ja ilmastonmuutos. Selvityksessä olemme tunnistaneet lukuisia mahdollisia toimenpiteitä palvelualojen toimijoiden hyödynnettäväksi
Biodiversiteettiselvityksen toteutti konsulttitoimisto AFRY Management Consulting Palvelualojen työnantajat Palta ry:n toimeksiannosta. Työtä ohjasi ohjausryhmä, jossa oli monipuolisesti mukana eri palvelualojen toimijoita ja Paltan asiantuntijoita. Lisäksi toimialan näkemyksiä kerättiin koko Paltan jäsenistölle avoimessa työpajassa.
Palta jatkaa biodiversiteettityötä perustamalla jäsenilleen tarkoitetun verkoston, jonka tarkoituksena on kasvattaa jäsenistön osaamista
Palvelualojen biodiversiteettiselvityksen keskeiset havainnot
Yksityisten palveluiden osuus Suomen taloudesta on jo yli 40 %, eikä suunta ole taittumassa. Palvelualat ovatkin monin tavoin kytköksissä luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin ja toisaalta niillä on mahdollisuuksia hillitä luontokatoa.
Palveluyritysten keskeisiin toimiin kuuluu biodiversiteetin ja muun vastuullisuuden huomioiminen toimitilan valinnassa ja hankinnoissa. Merkitys korostuu palveluyritysten suuren määrän vuoksi.
Maan- ja vesialueiden käyttö ja käytön muutokset on globaalisti merkittävin luontokadon ajuri. Palvelualojen oman toiminnan suorat vaikutukset tähän ajuriin ovat kuitenkin erittäin rajalliset ja keskittyvät käytön muutoksiin, kun käyttöön otetaan esimerkiksi uusi logistiikkaterminaali, urheilukeskus, toimitila tai muu vastaava.
Selvityksessä ei ole kartoitettu toimialan kiinnostusta ekologisen kompensaation käyttöön suorien vaikutusten kompensoimiseksi. Vaikutusten pienuus tarkoittaa joka tapauksessa hyvin rajallista kysyntää.
Palvelualoilla on myös sellaisia vaikutuksia maan- ja vesialueiden käyttöön ja käytön muutoksiin, joissa päätös ekologisesta kompensaatiosta kuuluu arvoketjun jollekin toiselle toimijalle. Näitä ovat hankekohtaisesti räätälöitävät palvelut (esim. sähköverkkojen rakennus) ja erilaiset epäsuorat vaikutukset.
Palvelut voivat luoda luontokädenjälkeä, eli vaikuttaa myönteisesti muiden toimijoiden luontovaikutuksiin, usein eri tavoin. Esimerkkejä ovat arkkitehti-, maisema-arkkitehti- ja muut suunnittelupalvelut, logistiikkapalvelut kiertotalouden mahdollistajina, korjaus-, huolto- ja kunnossapitopalvelut, digitaaliset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämisessä sekä tietoisuuden kasvattaminen.
Palvelut räätälöidään monesti tilaajan tarpeiden mukaan ja ovat osa pitkiä arvoketjuja. Palveluntarjoajat voivat suositella, neuvoa ja tarjota tietoa luontoystävällisistä ratkaisuista, mutta usein kädenjäljen realisoituminen on viime kädessä kiinni tilaajasta.
Palvelualojen luontohyötyjen realisoituminen edellyttää laajempaa tietoisuutta, osaamista ja kunnianhimoa julkiselta sektorilta ja koko yhteiskunnalta. Luontoystävällisten ratkaisujen kysyntää tulisi kasvattaa palvelujen tilaajien toimesta. Valtaosa rakennushankkeiden biodiversiteettivaikutuksista määräytyy jo suunnitteluvaiheessa. Siksi suunnitteluun tulisi panostaa nykyistä enemmän ja esimerkiksi maisemointi tulisi huomioida jo varhaisessa vaiheessa.
Palvelualojen biodiversiteettityö on vielä kapeilla harteilla. Vuonna 2022 julkaistun laajan kyselyn perusteella vasta 14 % Paltan edustamien palvelualojen yrityksistä oli tuolloin asettanut tavoitteita luontokadon hillitsemiselle. Tavoite oli kuitenkin valmisteilla 9 %:lla yrityksistä, ja tilanne on saattanut sittemmin edelleen parantua.
Biodiversiteettityö on vielä haastavaa myös suurille yrityksille ja osaamistarve on merkittävä.
Palta jatkaa biodiversiteettityötä perustamalla jäsenilleen tarkoitetun verkoston, jonka tarkoituksena on kasvattaa jäsenistön osaamista. Lisäksi Palta harkitsee myös muita jatkoaskeleita.
Kysy asiantuntijaltamme biodiversiteettiselvityksestä
Mikko Paloneva
Asiantuntija, Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu
Elinkeinopolitiikka
