Paltan julkaisema palvelualojen ilmastokatsaus valaisee muun muassa palvelualojen päästökehitystä, palveluyritysten ilmastotyön tilaa sekä vihreän siirtymän liiketoimintapotentiaalia palvelualoilla.
Palvelualoilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä: palveluyritykset tuottavat lisäarvoa pienin kasvihuonekaasupäästöin. Lisäksi moni aineettomaan arvonluontiin perustuva palvelu on vähämateriaalinen. Yksityiset palvelut tuottavat jo yli 40 % Suomen bruttokansantuotteesta, ja talous palveluvaltaistuu koko ajan.
Mikko Paloneva, asiantuntija, PaltaSelvitys osoittaa, että vihreää siirtymää tukevissa palveluissa on merkittävää kasvu- ja vientipotentiaalia. Tämä kannattaisi hyödyntää Suomessa nyt täysimääräisesti. Moni päästöjä vähentävistä palveluista auttaa asiakkaita säästämään myös energiaa, minkä merkitys korostuu etenkin talvea kohti mentäessä.
Ilmastokatsauksen keskeiset havainnot lukuina
Palvelualojen ilmastokatsauksen keskeiset havainnot
Liikenne ja logistiikka tuottavat lähes 90 % palvelualojen päästöistä.
Muut palvelualat ovat erittäin vähäpäästöisiä:
- Tuotettu arvonlisä suhteessa kasvihuonekaasupäästöihin on yli 20-kertainen koko elinkeinoelämän keskiarvoon nähden.
- Päästöintensiteetti on vuodesta 2008 lähtien laskenut 46 %, kun koko elinkeinoelämän päästöintensiteetti on laskenut reilut 30 %.
Paltan edustamilla toimialoilla tuetaan asiakkaiden ilmastotyötä: Vähintään 5 henkilön yrityksistä 35 % tarjoaa asiakkaiden päästöjä vähentäviä palveluita.
Päästövähennyspalvelut muodostavat lähes kolmanneksen niitä tarjoavien yritysten liikevaihdosta.
Kasvuodotukset ovat kovat: päästövähennyspalveluita tarjoavista yrityksistä 81 % uskoo niiden liikevaihdon kasvavan seuraavan 5 vuoden aikana, ja keskimäärin odotetaan 74 %:n kasvua.
Vienti ulkomaille on jo yleistä suuryritysten päästövähennyspalveluissa, ja neljännes keskisuurista yrityksistä on suunnitellut tai kiinnostunut viennin aloittamisesta.
Ilmastotavoitteet ovat yleisiä Paltan edustamilla toimialoilla vähintään 5 henkilön yrityksissä: 38 % on asettanut numeerisen tai laadullisen ilmastotavoitteen ja 20 % valmistelee sellaista.
Hiilineutraalius on ilmastotavoitteista yleisin, ja tavoitevuosi on useimmiten 2035 tai aiemmin.
Suuryritykset ovat ilmastotyössään pidemmällä kuin pienet yritykset, ja tämä pätee niin tavoitteisiin, ilmastovaikutusten kartoittamiseen kuin päästöjä vähentäviin toimenpiteisiinkin. Pienet yritykset muodostavat valtaosan palvelualojen yrityksistä.
Kustannukset ovat merkittävin este palveluyritysten ilmastotyölle. Myös resurssien ja osaamisen puute vaikuttaa.
Investointituet ja verohelpotukset nähdään parhaina keinoina, joilla valtio voi edistää palveluyritysten ilmastotyötä. Muita hyviä keinoja ovat neuvonta ja ohjeistus sekä osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen.
Kysy asiantuntijaltamme ilmastokatsauksesta
Mikko Paloneva
Asiantuntija, Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu
Elinkeinopolitiikka
