Paltan julkaisema palvelualojen ilmastotiekartta luo kokonaisvaltaista näkemystä palveluiden ilmastovaikutusten kehityksestä ja tarvittavista toimista.
Palvelualojen ilmastotiekartta on osa kansallista hiilineutraaliustavoitetta 2035
Ilmastotiekartta on osa kansallista hiilineutraaliustavoitetta 2035 ja hallitusohjelmaan kirjattua toimialojen vähähiilisyystiekarttojen päivitystä. Siinä arvioidaan sekä palvelualojen oman toiminnan päästöjä (hiilijalanjälki, ns. Scope 1- ja 2-päästöt) että asiakkaiden päästöjä vähentäviä palveluita (hiilikädenjälki).
Ilmastotiekartassa tarkastelun kohteena ovat laajasti Paltan edustamat yksityiset palvelualat. Mukana ovat yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut, tekniset palvelut, informaatio- ja viestintäpalvelut, viihde- ja virkistys sekä kiinteistöala. Liikenteen ja logistiikan osalta tarkastellaan hiilikädenjälkeä, kun taas alan omia päästöjä koskeva tiekartta on valmisteltu jo aiemmin. Yksityiset palvelut kattavat noin 40 % Suomen taloudesta ja kolmanneksen viennistä.
Ilmastotiekartan toteutuksesta vastasi Afry Finland Oy.
Ilmastotiekartan keskeiset havainnot lukuina
Palvelualojen ilmastotiekartan keskeisiä nostoja
Palvelualojen ilmastotiekartan mukaan palvelualojen oman toiminnan päästöt ovat laskussa. Suorat kasvihuonekaasupäästöt voivat pienentyä tarkastelluilla palvelualoilla jopa 74 % vuoteen 2035 mennessä, mutta ei ilman valtion osallistumista. Erityisen merkittävä toimi on vähäpäästöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki.
”Perusskenaariossa suorat päästöt laskevat reilun viidenneksen vuoteen 2035 mennessä. Vähähiiliskenaariossa vastaava pudotus on 74 %. Tämä edellyttää huomattavia lisätoimia, erityisesti yritysajoneuvojen sähköistämistä ja polttoaineenvaihdoksia”, kertoo Paltan asiantuntija Mikko Paloneva.
Tarkastellut palvelualat tuottavat 3,5 miljoonaa tonnia hiilikädenjälkeä vuodessa. Tämä tarkoittaa asiakkaiden päästöjen vähentämistä verrattuna tilanteeseen, jossa kyseisiä palveluita ei käytettäisi.
Yli 90 % palvelujen hiilikädenjäljestä syntyy digitaalisilla ratkaisuilla, ja niitä hyödynnetään lähes kaikilla Paltan päätoimialoilla. Luku sisältää sekä digitaalisten ratkaisujen käytön osana palvelusuoritetta että kokonaan digitaaliset palvelut.
Kädenjälkeä eniten tuottavat palvelut kuuluvat markkinoiden kärkiratkaisuihin, ja ne tuovat usein myös muita kuin ilmastoon liittyviä hyötyjä. Kyseiset ratkaisut mahdollistavat kilpailuedun ja uuden liiketoiminnan.
Tiekartassa esitetään joukko toimenpiteitä entistä kannustavamman toimintaympäristön luomiseksi.
Digitalisaatiosta kaikki irti: Verokannustin digi-investointeihin ja vihreä ohjelmointi
Palveluviennistä vielä vahvempi tukijalka: Lippulaivaohjelma palveluviennin kehittämiselle
Energia mahdollistajana: Datakeskusinvestointien houkuttelu
Elinkeinorakenne: Digipalvelut avuksi Suomen pitkien etäisyyksien haasteeseen
Toimintamalleista kilpailuvaltti: Selkeämmät säännöt korjattujen tuotteiden myynnille
Julkisella sektorilla on keskeinen rooli, mutta yhteistyötä tarvitaan elinkeinoelämän kanssa.
Kysy asiantuntijaltamme palvelualojen ilmastotiekartasta
Mikko Paloneva
Asiantuntija, Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu
Elinkeinopolitiikka
