Viestimme puoliväliriiheen 2025

Hallitukselta vaaditaan rohkeita ratkaisuja kasvun aikaansaamiseksi puoliväliriihessä. Palvelualojen työnantajat Palta ehdottaa kasvun vauhdittamiseksi työn verotuksen merkittävää alentamista.

Palta ehdottaa, että ansiotuloverotusta alennetaan kautta linjan yhdellä prosenttiyksiköllä ja lasketaan ylin marginaalivero 50 %:iin. Työn verotuksen alentaminen on nopeavaikutteisin keino kasvun aikaansaamiseksi. Se parantaa niin työnteon kannustavuutta kuin myös ostovoimaa.

Työn verotus on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna kireää. Keskipalkkaisen työntekijän marginaaliveroprosentti on meillä selvästi korkeampi kuin Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa. Keskituloisella palkansaajalla lähes puolet korotuksesta katoaa veroihin. Se ei kannusta tekemään lisätöitä.

Lisätään työnteon kannustavuutta alentamalla työn verotusta

Parannetaan työnteon kannustavuutta ja mm. alv-korotusten aiheuttamaa ostovoiman heikkenemistä sekä lisätään työntarjontaa.

Alennetaan ansiotuloverotusta kautta linjan yhdellä prosenttiyksiköllä ja lasketaan ylin marginaalivero 50 %:iin. Kustannus arviolta noin 1,9 mrd € (ilman dynaamisia vaikutuksia).

Tuemme myös EK:n veroehdotuksia soveltuvin osin.

EK:n veropaketissa esillä marginaalivero, perintö- ja lahjavero sekä yhteisövero ja osinkoverotuksen uudistaminen.

Varmistetaan, että käynnistetty liikenteen verotuksen kokonaisuudistus ei vaaranna Suomen logistista kilpailukykyä.

Käynnistetään palvelualojen innovaatio-ohjelma

Business Finlandin lisääntyviä julkisia t&k–panostuksia on suunnattava enemmän palvelualojen tuottavuusparannuksiin. Palvelualojen innovaatio-ohjelman keskiössä liiketoimintaprosessien parantaminen digitalisaation ja tekoälyn keinoin.

Ohjelman tulee mahdollistaa kehitystyö myös kotimarkkinoilla. Altistuminen kansainväliselle kilpailulle tulisi täyttää rahoituksen BF:n kansainvälistymis- ja vientikriteerit.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmää tulee tulkita mahdollisimman yhdenmukaisesti ja laajasti, jotta kehittämistoiminnan monipuolisuus voidaan huomioida rahoituksessa.

Kansainvälistymisen, kaupallistamisen ja esim. matkailunedistämisen (ns. innovaatiorahoitus) rahoitus palautetaan leikkauksia edeltäneelle tasolle ja sidotaan rahoitus kasvaviin t&k–määrärahoihin.

Luodaan kannustin aineettomien investointien lisäämiseksi

Tutkimus- ja kehittämistoiminnalle on rahoitusta saatavilla, mutta muiden aineettomien investointien tukemiselle tarvitaan uusia, toimivia instrumentteja.

Esim. ohjelmistot, tietokannat, luovat sisällöt, brändit, liiketoimintamallit.

Laajennetaan jo käytössä olevaa t&k–lisäverovähennystä niin, että se mahdollistaa yrityksen hankkimien aineettomien investointien tukemisen t&k:n lisäksi.

Suomen soveltamaan t&k-määritelmään tehdään tarvittavat muutokset, niin että vastaa laajuudeltaan vähintään keskeisissä kilpailijamaissa sovellettavia käytäntöjä.

Huomioidaan aineeton pääoma nykyistä paremmin yritysrahoituksessa

Liiketoimintansa aineettomaan varallisuuteen perustavilla yrityksillä on usein ohuet taseet ja siksi niiden on vaikeampi saada markkinaehtoista kasvurahoitusta. Aineettoman omaisuuden arvottaminen ja vakuuksien puuttuminen on haasteellista.

Laaditaan sidosryhmien kanssa periaatteet tekijänoikeuden ja aineettoman pääoman arvottamiseksi ja lisätään alan yritysten ja rahoittajien välistä vuoropuhelua.

Varmistetaan, että Tesin ja Finnveran toiminnassa mahdollistetaan aineettoman omaisuuden arvottaminen nykyistä laajemmin sekä sen hyödyntämisen paremmin vakuutena.

Asetetaan työperäisen maahanmuuton tavoitteeksi 45 000 uutta osaajaa vuodessa

Käynnistetään kokeilu kansallisen, määräaikaisen työnhakuviisumin käyttöönotosta tunnistetuille osaajaryhmille.

Otetaan käyttöön digitaalinen tunnistautuminen maahanmuuton viranomaispalvelussa ja lisätään yhden luukun asiointimahdollisuuksia.

Vähennetään työllisyysalueiden määrä puoleen palvelujen vaikuttavuuden lisäämiseksi ja puretaan esteitäyksityisten palveluntarjoajien kanssa tehtävältä yhteistyöltä.

Osaamisen ja koulutuksen rahoitukseen ei kohdenneta lisäsäästöjä.

Laajennetaan työnohella tapahtuvan opiskelun tukimallikoskemaan huoltovarmuuden kannalta tärkeitä liikenne- ja logistiikka aloja (mm. raideliikenne ja liikenteen ohjaus).

Muita kehysriihitavoitteitamme

Lisätään vuosille 2026-2027 perusväylänpidon rahoitusta 400-500 M€ liikenneverkon korjausvelan kasvun hidastamiseksi.
Ohjataan maantie-, meri- ja lentoliikenteen osuus päästökauppatuloista takaisin kyseisille liikennemuodoille edistämään liikenteen vihreää siirtymää ja alentamaan ilmastokustannuksia.
Päätetään digikehityshankkeiden rahoituksesta ja varmistetaan niiden eteneminen (mm. yrityksen digitalous, kuoleman ekosysteemi, digin ensisijaisuus, AI sandbox, esteiden purkamishanke, kyberturvallisuuden strategian toimintasuunnitelma).
Alennetaan palveluyritysten sähköverotusta asteittain kohti EU-minimiä irrottamalla se kotitalouksien veroluokasta tavoitteena saada kaikkien yritysten sähkövero EU-minimitasolla.
Varmistetaan hankintalain uudistamisen eteneminen niin, että sidosyksiköissä tuotettujen palveluiden osalta säädetään 10 prosentin omistusraja, johon tehdään vain ehdottoman välttämättömiä poikkeuksia.
Muodostetaan vienninedistämisen resursseille kasvunäkymä ulkoministeriön hallinnonalan määrärahojen uudelleenkohdennuksilla ja päättämällä maksullisten lisäpalveluiden käyttöönotosta.
Jatketaan työelämälainsäädännön kunnianhimoista uudistamista, mm. sunnuntaityöstä maksettavien korvausten alentaminen, lisätyön tarjoamisvelvollisuuden lieventäminen / poistaminen, vuosiloman antamisajankohtien laajentaminen / työntekijän päätösvallan rajoittaminen säästövapaan ajankohdasta, kilpailukieltosopimusten irtisanomisoikeuden laajentaminen. Varmistetaan osa-aikatyön edellytysten turvaaminen.