Suomen pitkän aikavälin talouskasvu on ollut vaatimatonta, mikä selittyy hitaalla tuottavuuden kasvulla. Finanssikriisin jälkeisinä vuosina Suomen työn tuottavuus vajosi ja on sittemmin kasvanut vaatimattomasti.
Jos talouden reaalinen tuotannon arvo (BKT) ei kasva, myöskään talouden reaaliset tulot eivät kasva. Kun suhteelliset työvoimakustannukset kasvavat työn tuottavuutta nopeammin, kustannuskilpailukyky heikkenee ja työn kysyntä vähenee. Näin tapahtui Suomessa finanssikriisin jälkeisinä vuosina ja eroa on sittemmin kurottu umpeen.
Viime vuosina Suomen talous on kohdannut merkittäviä ulkoisia shokkeja. Ensin koronapandemian ja sittemmin Venäjän hyökkäyssodan seurauksena energiakriisin. Toimintaympäristön muutokset ovat ravistelleet etenkin palvelualaa, mikä on näkynyt esimerkiksi yritysten voittoasteiden laskuna.
Ajankohtaista suhdannetilannetta määrittää pitkälti rahapolitiikka. Korkojen nousu on välittynyt Suomen talouteen voimakkaasti. Inflaatio on hidastunut enemmän kuin euroalueella keskimäärin, mutta myös kokonaiskysyntä, ja sen myötä palvelutuotanto, on vähentynyt.
Korot ovat laskeneet huipustaan jo selvästi, mikä alkaa vähitellen piristää suhdannetilannetta. Euroalueen ja etenkin Saksan teollisuuden talousnäkymät ovat heikentyneet, mikä tukee koronlaskuja, mutta samalla painaa Suomen vientikysyntää. Koko talouden luottamusta kuvaavat indikaattorit ovat edelleen keskimääräistä heikompia niin euroalueella kuin Suomessa.
Lisätietoa palvelualojen talousnäkymistä
