Palvelus Euroopalle – Viestimme parlamentille 2024-2029

Palta kuvituskuva

Palvelus Euroopalle – Viestimme parlamentille 2024-2029

EU on yksi maailman suurimmista talouksista, ja sen kilpailukyky pohjaa toimivaan sisämarkkinaan. Talouskasvua tarvitaan eurooppalaisen hyvinvoinnin takaamiseksi. Parhaiten sitä on mahdollista saada palveluista, sillä palvelusektorilla on unionissa suurin taloudellinen kasvupotentiaali. Siksi Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimivat sisämarkkinat myös palvelualoille ovat Palvelus Euroopalle.

Kilpailukykyisempi EU

Huolehditaan Suomen ja Euroopan digitaalisesta saavutettavuudesta ja edistetään samalla kilpailukykyä.

Tarkistetaan Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen kriteerit saavutettavuuden ja turvallisuuden parantamiseksi sekä päästövähennysten aikaansaamiseksi.

Vahvistetaan EU:n kilpailukykyä nostamalla ja sisä-markkinoiden toimivuus takaisin EU:n keskiöön. Tuetaan osaajien liikkuvuutta ja helpotetaan yritysten osaajapulaa.

  • Suunnataan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan puiteohjelmarahoitusta soveltavaan kehitystyöhön, yritysten tuottavuuden parantamiseen, teknologian hyödyntämiseen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Lisätään sitä harjoittavien yritysten määrää Euroopassa.
  • Koulutuspolitiikkan tulee jatkossakin kuulua jäsenvaltioille
  • EU kannustaa jäsenvaltioita vahvistamaan yhteistyötä yritysten, korkeakoulujen ja oppilaitosten kesken.
  • Osaamiseen liittyvät EU ohjelmat on kohdennettava tukemaan osaajapulan ratkaisuja. ERASMUS pilotteja kohdennetaan osaajien houkuttelemiseksi kolmansista maista, osaamisen ja osaamistarpeiden tunnistamiseksi ja täydennyskoulutuksen tarjoamiseksi.

Saavutettavampi Suomi

Huolehditaan Suomen ja Euroopan digitaalisesta ja fyysisestä saavutettavuudesta ja edistetään samalla kilpailukykyä.

Tarkistetaan Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen kriteerit saavutettavuuden ja turvallisuuden parantamiseksi sekä päästövähennysten aikaansaamiseksi.

Luottamus ja tietoturva ovat digitaalisten palveluiden ytimessä ja kansainväliset tietoliikenneyhteydet eli digitaalinen saavutettavuus on erityisen tärkeää – fyysisen saavutettavuuden rinnalla – varsinkin tässä tilanteessa, jossa naapurivaltio toimii arvaamattomasti ja vihamielisesti Suomea ja muita jäsenmaita kohtaan.

Varmistetaan digitaalinen saavutettavuus

  • Varmistetaan tarvittavien merikaapelien valmistuminen ja kehitystyö. Merikaapeleita koskevassa strategiassa on keskityttävä markkinaehtoisten keinojen vahvistamiseen yhteyksien lisäämiseksi.
  • Kehitetään verkkoyhteyksiä teknologianeutraalisti ja markkinalähtöisesti. Taajuuspolitiikkaa tulee toteuttaa pääsääntöisesti kansallisesti kuten ennenkin. EU-tasoisen taajuuspolitiikan on ohjattava jäsenmaita luopumaan vanhasta teknologiasta kilpailukyvyn parantamiseksi.
  • Kevennetään teletoimialaa koskevaa sääntelyä, joka on luotu kansallisten puhelinyhtiöiden monopolien aikana. Muun muassa kuluttajansuoja, huomattavan markkinavoiman (HMV) –sääntely, sekä yleispalveluvelvoitteet tarvitsisivat päivitystä.
  • EU:n kyberturvallisuuden koordinointia tulee lisätä. Huomioidaan yritysten rooli ja lisätään yhteistyötä koko EU:n tasolla digihuoltovarmuuskysymyksissä.

Varmistetaan fyysinen saavutettavuus

  • Saavutettavuus ja huoltovarmuus tuotava vahvemmin osaksi EU:n infrarahoitusta ja samalla irrottauduttava nykyisestä koheesioperiaatteesta
  • Connecting Europe -rahoitusvälineen (CEF) rahoituskriteerien tulee paremmin huomioida tarpeet kansainvälisen saavutettavuuden, strategisen autonomian ja kriisikestävyyden osalta, heijastaen muuttunutta geopoliittista tilannetta Euroopassa. Sotilaallisen liikkuvuuden osuutta rahoituksesta tulee lisätä.
  • Rahoituskriteerien tulee nykyistä paremmin tunnustaa jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet. Nykyisin käytetty kustannus-hyötyanalyysi on esimerkiksi Suomelle erittäin epäedullinen kriteeri, sillä suurena ja harvaan asuttuna maana Suomi ei tule koskaan saavuttamaan Keski-Euroopan liikennevolyymeja.
  • Connecting Europe -rahoitusvälineessä on nykyään vahva koheesioulottuvuus. Seuraavalla EU:n budjettikaudella 2028–2035 jäsenvaltioiden välisten liikenneinfrastruktuurin rahoitusten on oltava paremmin keskenään tasapainossa vähentämällä osuutta, joka on osoitettu vain ja ainoastaan koheesiomaille.

Vihreämpi Eurooppa

Edistetään vihreitä investointeja määrätietoisesti ja puretaan EU:n ympäristölainsäädännön luomia esteitä ja hidasteita.

Edistetään liikenteen puhtaan siirtymän lainsäädännön täytäntöönpanoa.

Ilmastonmuutosta on torjuttava ja luonnon monimuotoisuutta tuettava kustannustehokkaasti.

  • Vihreitä investointeja edistettävä määrätietoisesti ja kunnianhimoisesti.
  • EU:n ympäristölainsäädännön luomia esteitä ja hidasteita purettava erityisesti kiertotalouden edellytyksien parantamiseksi.
  • Liikenteen puhtaan siirtymän lainsäädännön täytäntöönpanoa edistettävä ja tietyiltä osin myös uudelleentarkasteltava.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Tatu Rauhamäki

Johtaja

Elinkeinopolitiikka

Petri Laitinen

Liikenne- ja logistiikkajohtaja, Liikenne ja logistiikka

Elinkeinopolitiikka

Jari Konttinen

Johtava asiantuntija, Digitalisaatio ja innovaatiot

Elinkeinopolitiikka

Mikko Paloneva

Asiantuntija, Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu

Elinkeinopolitiikka

Milka Kortet

Johtava asiantuntija, Koulutus ja osaaminen

Elinkeinopolitiikka